Tässäpä tämä omituisuus. Haaleanvaalea pinkki syntyi samoilla eväillä kuin tuo varsinainen tuotos eli kaunis punaruskea. Keinokuitua, vai mitä mieltä olette? Pitäisiköhän tehdä polttotesti...?
Itse seitikki meni näin:
- 1kg verihelttaseitikin lakkeja pakastimesta, sulatus ja liotus yön yli lähdevedessä johon lisäsin etikkaa kunnes ph 4 (jostain olin saanut tämän päähäni), keitto 1 tunti ja jäähdytys
- heitin kyytiin 100g märkää purettamatonta lankaa lojumaan pariksi tunniksi hellan vapautumista odotellessa (Keittolevy ulkona! Haju on siis melkoinen!)
- Lämmitys, 40 astetta ja kyytiin 15g alunaa ja 7g viinikiveä
- tunnin verran 85-90 astetta ja jätin langat vielä odottelemaan, ihan vaan laiskuuttani tunniksi sinne veteen
- valutus ja huuhtelua vaille valmis lanka on nätti kuin nasse pienenä, kirkas ja kaunis punaruskea. Etikka on loppunut huushollista, mutta ihana tuotos saa vielä happamen huuhtelun ennen loppukuivausta. Huomenna ehkä, jos pääsen kauppaan ja vielä veneelle huuhtelemaan..... vai tarvitseeko etikkaa?
Tinasuolaa ei ole, pitää käydä itse tekemään... kuparisulfaattia on jo tehty. Kuka apteekkia kaipaa kun kotosalla asuu alkemisti?
Morsingot ovat käyneet kasvamaan, mutta hujottavat kukkinensa sangen komeasti. Vahingossa unohdin siis kylvää viime vuonna uusia siemeniä.. No ensi vuonna siis niitä ruusukkeita taas saa, ja sitä seuraavana ja... Mutta ei kukaan tahtoisi tulla kitkemään mun pajupellot?
Tämä pitää siis muistaa järvelle mennessä! Huuhtelen järvellä vasta "puhtaat" langat, kun tuo meidän vesi tuppaa loppumaan aina loppumetreillä.
HAM (jolla on aatoksissa jo seitikin jälkivärit)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti