Kulahtaneet kirkkosukat, väriä!

Rautavetemme rumaksi värjäämät entiset valkeat kirkkosukat (Nallea) uiskentelivat sipuliliemessä tunnin, 10g alunaa mukana. Pohjavärin haalea likainen raudanharmaa siis tuotti oliivinvihreää!

Olen sairauden vuoksi joutunut makuuttamaan värejäni/lankojani/intojani monta kuukautta. Kunhan tokenen tahdon kutoa, kutoa, kutoa. Haaveissa miehelle fair isle-slipoveri! Ja sitä EI sitten pestä koneessa....... (nimittäin joku nimetön emäntä tunki koneeseen lapsen lempivillapaidan. Haluaako joku piskuisen paidanmuotoisen pannumyssyn?) Toisaalta muutama kiehtova nauhakin odottaa kutojaansa.

Laiskuuden ylistys eli keltaista horsmasta

Laitoin horsman lehdet ja varret kattilaan lojumaan sateeseen. Kolmen päivän kuluttua muistin ne ja keitin tunnin verran. Unohdin liemen taas, illalla se oli viileää ja ihan törkeästi vain upotin siihen kuivat langat. Seuraavana iltapäivänä muistin jälleen että jotain on kesken, nostin ph:n nelosesta (olipa hapan sade!) jonnekin 7-8 tietämille. Lisäsin alunaa 10g. Sielläpä kattilassa virui tunnin ja katsokaa miten kaunis keltainen!

JATKOA SEURAA:

"Ylpeys, lankeemus ja sen välissä......"

Minä tahvo menin vahingossa huuhtomaan sen horsmalangan meidän raanavedellä (siis edelleen rautapitoisuus rautanaulan luokkaa)! Tuloksena ylläripylläri tumman oliivinvihreän ja kauniin metsänvihreän sekoitus, aivan kädenkäänteessä!