perjantai 15. huhtikuuta 2011

Punaista ja vihreää, kiitos!

Syökää punasipulia ja säästäkää ne kuoret!

Olen jo useana aamuna kävellyt ympäri hiljalleen sulavaa pihaa. Katsellut juuri lumen alta paljastuneesta kukkapenkistä esiin työntyviä sipulikukkien varsia. Se tarkoittaa sitä, että kohta sieltä tulee muutakin -- ekat värjäilyt ovat ihan sillä hilkulla!
Alakerrassa odottaa jo kaksi kiloa lankaa: yksi kilo neulakinnasjuttuihin tarkoitettua Virtain Villan valkoista ja sitten se kilo, joka pitäisi värjätä uskollisille sipulinkuorentoimittajille eli Hämäläisen sisaruksille.
Katri toi kassillisen lankaa viime syksynä ja kysyi, voisiko heittää langat pataan joskus kun värjään. Toki, mitäs väriä saisi olla? No punaista ja tummanvihreää... eli kaksi mulle itselleni suurinta päänvaivaa tuottavaa. Miten saa oikein tosi tosi tosi tummaa punaista ja tosi tosi tosi vihreää?
Reseptejä siis tänne!!!

Punasipulin kuoria - siis vihreän lähdettä - on kertynyt säälittävä nyssäkkä talven aikana eli fetasalaatin syömistä pitää lisätä huomattavasti. Sipulihilloketta voisi keittää -- mutta kuka sen kaiken syö? Punasipulilla voisi kuitenkin aloittaa kauden, samalla kun odottelee että tuoreet värikasvit alkavat kasvaa tuolla ulkona.

Nyt odottelen myös, että kaivoon kertyy vettä. Olen edelleen niin nuuka, etten raaski huuhtoa raanasta tulevalla juomavedellä väriä lavuaariin. Nykyisillä sähkön hinnoilla pitää miettiä sekin, että keittolevy vai nuotio... naapurit äänestänevät keittolevyä, minä kallistun nuotion puoleen, sillä tontilla lojuu paljon pientä poltettavaa.
Hmm... säästeliäästä värjäämisestä ajatus kulkeekin kylmävärjäämiseen... tai siihen hepankakkakasaan, jossa väripata pysyisi itsekseen lämpimänä :)
Hyvä syy ostaa heppa - tai kaksi!