Sinisestä vihreään / blue and then green

Teki mieli sinistä ja vihreitä sävyjä.
Normaali morsinkovärjäys alle ja sitten päälle keltaista. Kultapiiskuja tällä kertaa. Keitin tunnin, lisäsin puretteet, värjäsin tunnin.
Jännä vihreä!

I needed some blues and some greens.
First normal woad dye and then oven dye with yellow, with goldenrods this time. Boiled them one hour, addes mordants and dyen another hour.
Exiting greens!

Sananjalka on uusi vihreä / Bracken it is!!

Keltaiset: kanervaa + koivunlehtiä. Vaaleanvihreät lupiinia valkoiselle. Tumma ihanuuden vihreä sananjalkoja harmaalle.
Yellows: heather and birch leaves. Light greens: lupin. Faboulous green: bracken on grey yarn.

Ystävät! Kesä on taas luonamme ja se tarkoittaa värjäyskautta.
Aloitin tutuilla kauden kasveilla, eli lupiinilla ja kanervalla. Niistä on aiemmin kirjoiteltu Pyhän Lyytin sivulla, mutta haluan tuoda esiin sananjalkojen erinomaisuuden värikasvina.


Friends! Summer means dye season. I have started with good old lupin and heather, but I have now a new favorite: bracken.

* * *

Helppo kerätä, helppo värjätä.
It´s easy to pick from the forest and easy to dye with.

FAB green with bracken / Ihanaa vihreää

tarvikkeet / you need:
muovikassillisen sananjalkoja / a shopping bag full or bracken
12 g alunaa / 12 g alum
5 g viinikiveä / 5 g cream of tartar
100 g villalankaa / 100 g wool yarn
10 l vettä / 1 l water

1. Poimi sananjalat ja laita kattilaan. Keitä pari tuntia. Jäähdytä ja siivilöi. / pick brackens, put in pot and boil couple of hours. Let it cool and sieve.
2. Esipureta lanka tai jos laiskottaa, jäähdytä liemi 45-50 asteeseen, lisää puretusaineet ja kasteltu lanka / pre mordant yarn or if you feel lazy, let the bracken vat cool to 45-50 degrees celcius, add mordants and wet yarn.
3. Anna hautua 80-90 asteessa tunti. Sammuta liesi ja anna langan jäähtyä liemessä / let simmer in 80-90 degrees about one hour, let yarn cool in vat.
4. Huuhtele ja ihastu / rinse and say wow

ps. Älä syö. Myrkyllinen / don´t eat it. Poisonous.

Raparperi, not so nice...

Keittelin raparperin lehtiä ja varsia kattilanpuhdistukseksi (varret limaisuuden vuoksi verkkopussissa) reilun tunnin ja pistin jäähtyneeseen liemeen kuvassa näkyvät sekalangat villaa ja villasekoitetta, vanhoja värjäyseriä. Ph oli 7. Hiukan ennen värjäysajan loppumista (jossain 45 minuutin paikkeilla?) lisäsin 1% rautavihtrilliä ja 5% kuparisulfaattia. Mietin josko laitan rautaa lainkaan, olisiko tullut joku kivempi sävy? Yleensäkin olen raparperista saanut tämän mölpeäntumman vihreänruskean, jotenkin ummehtuneen oloisen. Harmaaseen virtainvillaan väri ei tarttunut juuri lainkaan. Ehkä pesun jälkeen värit heleytyvät?

Kurkipellon vihreä, ruskea ja keltainen päivä

Nyt niitä kuvia viime päivien värjäyksistä: kaikissa sadevesi, ph 7-8 ja alunaa tavallinen määrä. Viinikiven unohdin tykkänään, olisiko kannattanut, mitä mieltä olette?

Kiitos Nannan "takiaisestani" tuli ohdake (Keski-Suomessa ne on yksi ja sama......) ja nypittyäni miljoona piikkiä pois vyyhdestä totesin ettei ihan huono värikään ole.

Yrttihyllyn tyhjennys tuotti puna-apilankukista ja vadelmanlehdistä näin kivan värin.

Koivunlehti-porkkanannaattivärjäys. Eli yrttihyllyn tyhjennys jatkui...

Pietaryrtin kukat viime vuodelta ja lupiininlehdet tältä kesältä, tähän taisin hulauttaa hieman kupariakin sekaan ellen väärin muista... Huomatkaa riehakkaan keltainen puuvillalanka - se oli alkujaan valkoinen!

Ja vielä kerran se iloitsemani harmaalle langalle taiottu lupiinivihreä, kuparin kanssa. Ph oli 8.

Tässä vielä koko sortin sakki. Vaikea saada värejä kohdilleen näytöllä! Sävy- ja värierot ovat ihan hienot oikeasti, en tiedä kuinka teidän koneillanne näkyy?

No nyt on vihreetä. Ja ei kai taas… Pinkkiä!

Lupiinista kuparilla vihreää

Aikaisemmat kokeiluni lupiinilla ovat tuottaneet haaleita keltaisia. Myöhemmin opinkin, että taikasana lupiininvihreään on kuparivihtrilli. Riittävä määrä lupiinia on myös tarpeen.

Käyttämäni resepti tähän vihreään

1050 g lupiinia (paloittelin ja annoin näiden liota pari yötä kylmässä vedessä, koska en ehtinyt värjäämään heti lupiinit saatuani)

110 g villalankaa

11 g alunaa

12 g kuparivihtrilliä (laitoin aluksi 6 g, mutta lisäsin sitten toisen samanlaisen, tällä ei kuitenkaan ollut havaittavaa vaikutusta väriin, joten 6 g olisi varmasti riittänyt)

Lupiineja keitin reilun tunnin, siivilöin ne ja annoin liemen jäähtyä jonnekin reiluun 40 asteeseen. Lisäsin alunan ja langat ja nostin lämpötilan 80-90 asteeseen. Seurasin tarkkaan ettei liemi pääse kiehumaan, koska kuulemma sillä on huonoja vaikutuksia väriin(?) ja eihän lankakaan siitä tykkää. Kuparin lisäsin värjäyksen puolessa välissä eli noin puolen tunnin kohdalla. Joissakin resepteissä kupari laitetaan heti aluksi, joissakin puolessa välissä. En tiedä onko tällä jotain merkitystä. Joku viisaampi voisi kertoa.

Testasin vielä jälkivärissä yhdellä vyyhdillä ph:n nostamista, josta seurauksena kuvassa oikeanpuoleinen tylsempi väri. Ei siis kannattanut. 

Värjäyksen jumala pilailee kustannuksellani!

Minähän en siis erityisemmin välitä vaaleanpunaisesta tai pinkistä… Värjäyksen kautta noihin väreihin on kuitenkin muodostunut jonkinlainen viha-rakkaussuhde ja korkeammat voimat haluavat selvästi kiusata minua tästä. 

Värjäsimme koulussa punapuulla ja kun liemeen jäi runsaasti väriä, se otettiin talteen ja tehtiin kaikenlaisia kokeiluja lankaan, nahkaan, puuhun… Koulukaverini kokeili lisätä liemeen hieman soodaa ja oho! Liemi muuttui kauniin violetinpunertavaksi! Tätä piti heti tietenkin testata lisää. Esipuretin alunalla yhden vyyhdin ja laitoin sen kylmään liemeen muutamaksi päiväksi. Siitä tuloksena kuvassa vasemmanpuoleinen vyyhti. Koulun päätyttyä otin loput liemet kotiin, etteivät mene hukkaan ja keittelin niistä normaalin hieman happaman ja toisen emäksisemmän liemen. Oikeanpuoleiset haaleammat vyyhdit ovat tästä värjäyksestä. Pidin lämpötilan hieman tavallista alhaisempana, koska kuulin hiljattain, että lanka ei kestä kuumaa emäksistä lientä. (Tähänkin kaipaisin lisää perusteluja. Olen nimittäin aikaisemmin lisännyt soodaa myös kuumaan liemeen, enkä ole huomannut langan siitä kärsineen.) Lanka olisi tässä tapauksessa varmaan kannattanut purettaa etukäteen, koska epäilen haaleamman värin johtuvan siitä, että aluna ja näin ollen väri eivät tarttuneet lankaan yhtä hyvin alemmassa lämpötilassa. Eri sävyt johtuvat erimerkkisten lankojen erilaisista värjäytymisominaisuuksista. Näitä lankojahan ei voi myöskään huuhdella tavanomaisesti etikkavedellä, koska ph:n muutos alkaa heti muuttamaan väriä punaisempaan päin. Sen sijaan huuhtelin ne vain miedossa saippuavedessä. 

Happamammassa liemessä punapuu tuotti tutumpia punaisia sävynä tällä kertaa kallistuen lohenpunaiseen. Valitettavasti näistä kokeiluista en pysty dokumentoimaan kovin tarkkoja reseptejä. :)

Silkkiä. Silk.

(In English after the pic!)

Vaikka työpöydällä lepää edelleen todiste hieman epäonnistuneesta kokeilusta värjätä silkkiä, sain sentään jotain silkkivärjäilyjä onnistumaankin viime kesänä, kun otin värjättäväksi hieman paksumpaa lankaa. Tässä on nauha, jota tein häntähupun pääntien ja helman reunukseen. Toisessa olen harjoitellut egyptiläisen diagonaalin alkeita.

Tämä nyt on hieman huono raportti, sillä varmuudella tiedän vain sen, millä värjäsin punaisen langan: krapin ja kokenillin seoksella. Lanka oli ensin värjätty pelkällä krapilla, mutta siitä tuli samanlaista murrettua oranssia kuin pari aiempaa kokeilua veriseitikillä, joten lykkäsin langan vielä seokseen, jossa oli krapin jämät ja tuoreempana kokenillia. Silkki värjääntyi pelkällä krapilla oranssimmaksi kuin samassa liemessä värjätty villalanka, mutta se saattoi olla jo lähdössään beigempää, toisin kuin valkoinen villalanka. Keltainen on luultavasti paatsamaa, sillä sitä keittelimme hyvinkin riittoisan satsin Kaukameelin kanssa ja lopulta kyseisessä padassa tuli uitettua yhtä jos toista. Vihreä on värjätty ensin indigon jälkiliemissä ja sen jälkeen jollakin kellervällä, mahdollisesti samaisella paatsamalla.

Kuva on hieman harmaa, sillä tänään vasta sattui samaan aikaan sekä sopivasti aikaa että edes sen verran valoa, että sain otettua kuvan ulkona, kuten mukana linssiluteilevasta lumikokkareesta voi päätellä. Vieläkin tuli hieman tummahko kuva. Hupustakin otin kuvan, mutta vasta kuvia editoidessa totesin, että se on aika lailla ryppyinen, joten unohdetaan se kuva!

I still have proof of the not so successful try of dyeing silk on my working table, but I do managed to dye silk properly too last summer. I just used a bit heavier thread. Here you can see tablet weaving I made out of some of the silk. I made it for a liripipe. In another band I have been practicing the basics of Egyptian diagonal.

 This is a bit bad rapport, as I am sure only about the red thread, how it is dyed. I used mixture of cochineal and madder. The thread had been dyed first in only madder, but I got the same orange hue than earlier from Cortinarius sanguineus, bloodred webcap, so I dyed it again. Yellow is probably buckthorn, as Kaukameeli and I had a quite generous kettle of it last summer and dyed one and another thing in it. Green have dyed first with some yellowish, like said buckthorn or maybe with tansy (I did not like the colour, and dyed it again) and then with indigo.

I made the band and the liripipe more than a month ago, but as it has been quite dark and cloudy winter this far, I have not had free time and enough light outside (at the same time) before this to take pics. The pic is still a bit dark, sorry about that. I photographed the liripipe too, but realized only when editing the pic it was pretty wrinkled, so let´s forget it!

Kesän värit käyttöön! Weaving summer´s dyes.

24 lautaa, oinaansarvea. 24 tablets, pattern is called rams horn.

Värjäyskausi alkaa olla kutakuinkin ohi. Paitsi että odotan vielä kehräämöltä viimeistä tilattua lankasatsia, josta pitäisi tulla ainakin yhdet oranssit neulakinnastekniikalla tehdyt polvisukat. Onneksi krappia riittää.

No, nyt on sitten pitkä talvi aikaa käyttää johonkin ihanaan kaikki ne kesän aikana tehdyt ihanan väriset langat... tai ainakin yrittää. Minulla ainakin on sellainen ongelma, ettei meinaa raaskia käyttää omiani. Mitä sitten, jos en enää koskaan saa vastaavaa väriä tilalle?

Olenkin säästellyt ihanimpia värejäni johonkin tosi tärkeään. Sellainen tilaus tulikin.

Viikinkipoika Kilian, ikää melkein neljä vuotta, tilasi vyön. Punaista ja vihreää. Kahdella oinaansarvella, koska isälläkin on.

Katselin lankojani. Punaista... veriseitikkiä. Vihreää... se ihanan hysteerisen vihreä, joka syntyi kastamalla keltainen lanka oman pihan morsinkoon. Nauha on hapsuineen 1,5 metriä pitkä, joten punaista ja vihreää riittää vielä toiseen vyöhön...niin, näistä vyyhdeistä. Kudottavaa lankaa on kyllä pienen kylän tarpeisiin.

* * *

Dye season is almost over, since winter is coming. I do my dyes outside and use rainwater or water from our well, so now my dyekitchen is out of order... I am actually still waiting for one more kilo of yarn, and need to make some oranges for commissioded knee high nalbinded socks.

But winter, which is coming, is excellent time to use all the yarn that has been dyed during the summer.

So. I have a problem. I can not use my most wonderful and unique colours. I am afraid that I will never ever get anything like that so I am saving them for something extra-special.

That kind of an order I did got: a viking boy Kilian, age almost four years, wanted to have a belt. Red and green and rams horn pattern, because his father has that pattern in his belt.

Hm... special order. Yes. Red from my mushroom dyes and hysteric green from yellow-woad combination.

The belt is 1,5 meters long, and decorated with bronze spirals. And there is plenty yarn left in those skeins, so I could make another... And yarn, that is plenty at my house, so I have a lot of tablet weaving and nalbinding to do during this winter.

Hienon miehen vyössä pitää olla pronssia. Of course there is some bronze in his belt too.

Jostain syystä

... kaunis muuttuu rumaksi kun laittaa liikaa rautavihtrilliä... ph vaikuttaa väreihin yllättävän voimakkaasti... ylikiehuminen ei vanutakaan lankoja palloksi....

Ja jostain syystä lupiinin jälkiväri ph 8-9 nostettuna soodalla saa aikaan kivan tumman oliivinvihreän. 10g alunaa ja 4g kuparia. Soodan lisäys humahdutti oitis värin syvemmäksi, hauska ilmiö.

Vasemmalla rautavihtrillillä maustettu nokkonen-sananjalka, sitten lupiinin jälkiväri ja itse lupiini, jossa alunaa ja kuparia. Nokkosesta sukeutui kuivuessaan ihan kelpo väri, vihreänharmaa, sellainen hiukan kissanharmaa.

Punaista ja vihreää, kiitos!

Syökää punasipulia ja säästäkää ne kuoret!

Olen jo useana aamuna kävellyt ympäri hiljalleen sulavaa pihaa. Katsellut juuri lumen alta paljastuneesta kukkapenkistä esiin työntyviä sipulikukkien varsia. Se tarkoittaa sitä, että kohta sieltä tulee muutakin -- ekat värjäilyt ovat ihan sillä hilkulla!
Alakerrassa odottaa jo kaksi kiloa lankaa: yksi kilo neulakinnasjuttuihin tarkoitettua Virtain Villan valkoista ja sitten se kilo, joka pitäisi värjätä uskollisille sipulinkuorentoimittajille eli Hämäläisen sisaruksille.
Katri toi kassillisen lankaa viime syksynä ja kysyi, voisiko heittää langat pataan joskus kun värjään. Toki, mitäs väriä saisi olla? No punaista ja tummanvihreää... eli kaksi mulle itselleni suurinta päänvaivaa tuottavaa. Miten saa oikein tosi tosi tosi tummaa punaista ja tosi tosi tosi vihreää?
Reseptejä siis tänne!!!

Punasipulin kuoria - siis vihreän lähdettä - on kertynyt säälittävä nyssäkkä talven aikana eli fetasalaatin syömistä pitää lisätä huomattavasti. Sipulihilloketta voisi keittää -- mutta kuka sen kaiken syö? Punasipulilla voisi kuitenkin aloittaa kauden, samalla kun odottelee että tuoreet värikasvit alkavat kasvaa tuolla ulkona.

Nyt odottelen myös, että kaivoon kertyy vettä. Olen edelleen niin nuuka, etten raaski huuhtoa raanasta tulevalla juomavedellä väriä lavuaariin. Nykyisillä sähkön hinnoilla pitää miettiä sekin, että keittolevy vai nuotio... naapurit äänestänevät keittolevyä, minä kallistun nuotion puoleen, sillä tontilla lojuu paljon pientä poltettavaa.
Hmm... säästeliäästä värjäämisestä ajatus kulkeekin kylmävärjäämiseen... tai siihen hepankakkakasaan, jossa väripata pysyisi itsekseen lämpimänä :)
Hyvä syy ostaa heppa - tai kaksi!