Lupiinista kuparilla
vihreää
Aikaisemmat kokeiluni lupiinilla ovat tuottaneet haaleita
keltaisia. Myöhemmin opinkin, että taikasana lupiininvihreään on
kuparivihtrilli. Riittävä määrä lupiinia on myös tarpeen.
Käyttämäni resepti tähän vihreään
1050 g lupiinia (paloittelin ja annoin näiden liota pari
yötä kylmässä vedessä, koska en ehtinyt värjäämään heti lupiinit saatuani)
110 g villalankaa
11 g alunaa
12 g kuparivihtrilliä (laitoin aluksi 6 g, mutta lisäsin
sitten toisen samanlaisen, tällä ei kuitenkaan ollut havaittavaa vaikutusta
väriin, joten 6 g olisi varmasti riittänyt)
Lupiineja keitin reilun tunnin, siivilöin ne ja annoin
liemen jäähtyä jonnekin reiluun 40 asteeseen. Lisäsin alunan ja langat ja nostin
lämpötilan 80-90 asteeseen. Seurasin tarkkaan ettei liemi pääse kiehumaan,
koska kuulemma sillä on huonoja vaikutuksia väriin(?) ja eihän lankakaan siitä
tykkää. Kuparin lisäsin värjäyksen puolessa välissä eli noin puolen tunnin
kohdalla. Joissakin resepteissä kupari laitetaan heti aluksi, joissakin
puolessa välissä. En tiedä onko tällä jotain merkitystä. Joku viisaampi voisi
kertoa.
Testasin vielä jälkivärissä yhdellä vyyhdillä ph:n
nostamista, josta seurauksena kuvassa oikeanpuoleinen tylsempi väri. Ei siis
kannattanut.
Värjäyksen jumala
pilailee kustannuksellani!
Minähän en siis erityisemmin välitä vaaleanpunaisesta tai
pinkistä… Värjäyksen kautta noihin väreihin on kuitenkin muodostunut
jonkinlainen viha-rakkaussuhde ja korkeammat voimat haluavat selvästi kiusata
minua tästä.
Värjäsimme koulussa punapuulla ja kun liemeen jäi runsaasti
väriä, se otettiin talteen ja tehtiin kaikenlaisia kokeiluja lankaan, nahkaan,
puuhun… Koulukaverini kokeili lisätä liemeen hieman soodaa ja oho! Liemi
muuttui kauniin violetinpunertavaksi! Tätä piti heti tietenkin testata lisää.
Esipuretin alunalla yhden vyyhdin ja laitoin sen kylmään liemeen muutamaksi
päiväksi. Siitä tuloksena kuvassa vasemmanpuoleinen vyyhti. Koulun päätyttyä
otin loput liemet kotiin, etteivät mene hukkaan ja keittelin niistä normaalin
hieman happaman ja toisen emäksisemmän liemen. Oikeanpuoleiset haaleammat
vyyhdit ovat tästä värjäyksestä. Pidin lämpötilan hieman tavallista
alhaisempana, koska kuulin hiljattain, että lanka ei kestä kuumaa emäksistä
lientä. (Tähänkin kaipaisin lisää perusteluja. Olen nimittäin aikaisemmin
lisännyt soodaa myös kuumaan liemeen, enkä ole huomannut langan siitä
kärsineen.) Lanka olisi tässä tapauksessa varmaan kannattanut purettaa
etukäteen, koska epäilen haaleamman värin johtuvan siitä, että aluna ja näin
ollen väri eivät tarttuneet lankaan yhtä hyvin alemmassa lämpötilassa. Eri
sävyt johtuvat erimerkkisten lankojen erilaisista värjäytymisominaisuuksista. Näitä
lankojahan ei voi myöskään huuhdella tavanomaisesti etikkavedellä, koska ph:n
muutos alkaa heti muuttamaan väriä punaisempaan päin. Sen sijaan huuhtelin ne
vain miedossa saippuavedessä.
Happamammassa liemessä punapuu tuotti tutumpia punaisia
sävynä tällä kertaa kallistuen lohenpunaiseen. Valitettavasti näistä kokeiluista
en pysty dokumentoimaan kovin tarkkoja reseptejä. :)
