maanantai 16. heinäkuuta 2012
Silkkitiellä / Learning about silk
Olimme viime syksynä keskiaikareissulla Saksassa ja tapasimme siellä taitavan silkkivärjärin. Tytöt ostivat häneltä silkkisiä kirjontalankoja ja heitin ilmaan ajatuksen siitä, että mitä jos porukka ostaisi silkin valkoisena ja porukalla värjättäisiin se itse.
Tilasimme porukalla kilon filamenttisilkkiä ja jäin odottamaan sellaista viikonloppua, jolloin aarteen kuusi omistajaa kokoontuisi värjäämään... sitä ei tullut, kiitos kiireisen nykyajan.
Kevään korvalla päätin värjätä langat omistajilleen. Aloitin urakan kotona, jatkoin Nuijasodassa ja kotiin jäi vielä vähän tehtävää.
Last autumn we made a trip to Germany to a medieval event and met a talented silk dyer and my friend bought some nice silk yarns from her. I asked them why not buy white silk and dye it by themselves. Girls liked the idea and so we ordered whole kilo of white filament silk.
Thanks to busy lives, it was impossible to get six ladies to dye at same time, so I started silk project at home, we continued it at Cudgel Wars -event and there is still some to dye at home.
Projekti on ollut erittäin mielenkiintoinen ja opettavainen.
En nyt luettele mitään tarkkoja reseptejä, vaan havaintoja ainakin tämän liukkaan ja pahuksen vaikean filamenttisilkin suhteen. Kerrattu silkki olisi ollut helpompi juttu... seuraavaksi tilaan sitä maailman toiselta laidalta ja pistän pataan lautanauhoja varten.
Mutta ensin tämä kirjontalanka:
This has been very interresting project. I am not giving now any spesific recipes, but more like instructions and notes about this filament silk. Plyed silk would have been a lot easier, and that is what I will get next and use for tablet weaving. But first this embroidery yarn.
Silkki on eläinperäinen kuitu, kuten villakin. Sen takia niiden värjäämisessä pätevät samat periaatteet. Joitakin eroja on silti. Villa on erittäin paljon helpompaa käsitellä kuin silkki, siis fyysisestikin. Filamentti on erittäin hienoa ja tarttuu joka paikkaan ja menee helposti sotkuun. Ole siis huolellinen silkkiesi kanssa.
Silk is a animal fibre, like wool. That is why their dyes are basically the same, but there is some differences too. First of all, wool is much easier to handle. Filament tangles easily so be careful.
Neulakon Elina on yksi silkkiaarteen omistajista ja ehti mukaan väripajaan Nuijasodan aikana.
Elina from Neulakko-blog is one of the silk treasures owners and she took part to dye class at Cudgel Wars.
Ja näin voisit kokeilla värjäämistä:
- Tee pieniä vyyhtejä. Kymmenen grammaa on hyvä määrä.
- Esipureta hyvin. Kaikki värit tarttuvat paremmin jos lanka on esipuretettua.
- Vältä kuumuutta. Jos silkki pääsee liian kuumaksi, se menettää kiiltonsa. Suosittelen noin 60 asteen lämpöä.
- Silkki vie paljon väriä: tee vahva väriliemi. Roimasti aineita ja villat sitten jälkiliemiin.
- Anna silkille aikaa. Värjää reilusti pitkään, anna silkin jäähtyä liemessä ja anna vaikka olla kylmässä liemessä päivä tai pari, jos maltat.
- Kuivata lanka ennen huuhtelua. Se tuntuu kiinnittävän väriä paremmin.
- Jos väri jää haaleaksi, värjää uudelleen. Silkki on märkänä upean väristä, mutta haalistuu erittäin paljon kuivuessaan. Tummien värien saaminen vaatii useita värjäyksiä. Omat tummat lilani tein värjäämällä langan ensin punaiseksi punapuulla ja sitten kastamalla indigoon kahdesti.
- Päällevärjäyksellä saa upeita sävyjä! Yhdistelmä sipulinkuori-indigo teki järisyttävän upeaa oliivinvihreää.
This is how you could try:
- make small bundles. 10 grams is enough.
- premordant well. It will help dyes to attach better.
- avoid heating too much: heat takes the shine away. I recommend about 60 Celcius degrees.
- give silk a lot of time. Dye long, let yarn cool in the bath and if you can, leave it there for few days.
- dry yarn before rinsing. It seems attaching the colour better.
- if colour is not intense, dye again. Wet silk looks amazing but colour fades a lot when yarn dries. Getting dark colour need several dyes. My deepest colour like purples I got by dyeing yarns first red and then dipping to indigo twice.
- overdyeing also gives amazing colours! For example combination of onion skins + indigo gives deep olive greens.
Ylhäältä lukien: kokenilli, lupiini, punapuu aluna, punapuu-aluna-sooda, väriohdake, punapuu 2. värjäys kolmen päivän uitolla.
From the top: cochenil, lupin, brazilwood + alum, brazilwood + alum + soda, safflor, and brazilwood afterbath by three days cold dye.
Indigopäivä: punapuut, kokenillit, sipulilangat ja valkoinen silkki kävivät sinisessä yhdestä kolmeen kertaa.
Ingido day: brazilwood, cochenil, onionskins on bottom and some whites dipped one to three times.
Utan kamarin emäntä eli mestari Uta pääsi myös käsiksi omiin lankoihinsa.
Also mistress Uta took part to dye project at Cudgel Wars.
Märkänä silkit ovat hyvinkin tummia...
Wet silk has awesome, dark shades...
..ja onneksi aika paljon niistä on jäljellä myös kuivina!
...and look, so much left when they are dry!
Nyt jään odottamaan, mihin kaikkeen kauniiseen lankoja käytetään.
Suuri kiitos ystävilleni Saaralle, Sanna-Marille, Elinalle, Annikalle, Utalle ja Suvituulille siitä, että uskoivat aarteensa käsiini. Olen aika tyytyväinen lopputulokseen ja toivon että hekin ovat.
Now I just can not wait what beautiful they make of these yarns.
I want to thank my friends Saara, Sanna-Mari, Elina, Annika, Uta and Suvituuli for trusting their treasure to my hands. I am quite pleased to the result and I hope that they are too.
perjantai 22. kesäkuuta 2012
... vai sinivihreääkö sittenkin?
Edellisen upeanpunaisen postauksen by Aidan jälkeen pahoitellen laimennan värimaailman..... mutta tämä pitää taas jakaa! Jostain syystä kuvittelen edelleen, että kukkavärjäys on kehitettävissä...
Jättikattilallinen sinisiä lupiininkukkia riivittynä (hauskaa ajanvietettä!) ja lioteltuna pari päivää sadevessä (ph5-6), keitto 2 tuntia ja taas unohdus jona aikana esipuretettu 1-säikeinen Virtain Villa likoili kattilassaan samoin... Värjärin vihdoin havahduttua realiteetteihin, liemen kuumennus 80-90 hujakoille ja unohdus nuotiolle muutamaksi tunniksi ("hyvin varmaan siellä pärjää"). Jäähdyttelyä ei edes tarvittu ja huuhtelun jälkeen lanka säilytti viehkeän vihreänsä - ajan mittaan se kokemukseni mukaan haalistuu ja kallistuu enemmän harmaanvihreään. Mutta huu keörs, minusta tämä "vaihtuvavärinen lanka" on suloista!
Eräs syy värjärin hitauteen ja laiskuuteen. Kuvassa vain toinen keppi, koska tuo punainen asia estää toisen kepukan käytön. Värjäyssessio keskeytyy siis luonnonvoimien astuessa kuvaan, muutamaksi viikoksi.
lauantai 9. kesäkuuta 2012
Lupiineja
Tässäpä kolme värjäyskertaa lupiininlehdillä.
Vasemmalta valkoinen seiskaveikka, aluna ja kuparivihtrilli ph6. Virtain Villan yksisäikeinen, kupari ja aluna ph6. Seiskaveikka kupari ja ph8.
Tästä keväänviheästä voisi neuloa vaikka suuuuuuuuren virolaisen huivin!
tiistai 5. kesäkuuta 2012
Varovainen lupiinialoitus
Ennen kuin posti tuo varsinaisia lankoja, päätin värjätä vaalean harmaata seiskaveikkaa lupiinilla. Lupiineja liottelin ensin päivän, ihan vaan laiskuuttani. Ph oli 8, vetenä sadevesi, ja tunnin keittämisen jälkeen laiskanliotus yön yli. Tositoimiin ryhtyessäni lisäsin puretteeksi kuparisulfaattia 3g - lankaa oli jokseenkin 50g. Kuvassa ylimpänä siis lupiininlehdet harmaalle pohjalle, minusta hurjan nätti. Alaosan langat ovat mm. ohdaketta, porkkanannaattia plus koivunlehtiä sekä vadelmalehti-puna-apilankukkia. Kunhan kuivuvat niin dokumentoin tarkemmin. Yrttihyllyltä tyhjentelin siis männä- ja edellisvuotiset purkit.
Jälkipyykkiin heitin sitten vaaleansiniset farkkuni.
Ja kattilassa jo uusi lupiinikeite menossa, se taianomainen vihreä siis tulossa jälleen!
sunnuntai 19. kesäkuuta 2011
Lupiininkukkasia kuparilätkän kanssa
Pitihän tämäkin kokeilla. Sinisiä lupiininkukkasia ämpärillinen, 4x6cm kokoinen pala vanhaa grafiikanlaattaa (kuparia), ja alunaa. Melko vihreä, vedenvihreä sanoisin.
Auringossa pari päivää köllötellyt lankakokeeni on osoittanut jo, että lupiininkukka haaltuu ja sinisestä tulee vihreää. Mutta kaunista vihreää!
keskiviikko 15. kesäkuuta 2011
Lupiininsinistä
Ensimmäinen värjäys meni siis pieleen, mutta mitäs tästä sanotte? Riivin kukkasia vajaan ämpärillisen kattilaan, keitin lähdevedessä ph6 tunnin ja siirsin suoraan esipuretuskattilasta (aluna) kuumat langat hetken kuluttua sekaan (raivasin ensin liikoja kukkasia pois mutten jaksanut olla kovin tarkka). Ph:n pidin edelleen kuutosessa, koska edellisessä värjäyksessä muutos seiskaan teki väristä ihan vihreän. Siinäpä tuo liehui, n. 85 asteen hujakoilla tunnin. Jätän langat kattilaan yöksi ja katson aamulla vieläkö ovat yhtä nätit. Kuparia en voinut laittaa koska se loppui (kotialkemisti ei pysy tarpeitteni tasalla :P) ja samoinhan kävi edellisen erän kuparin kanssa kuin peehoonkin: se viherti langat aivan selvästi. Nyt halusin ihan vain sinistä. Värin kestävyydestä en sano mitään, siihen kai se kupari olisi vaikuttanut myös - mutta teen tästä itselleni Kaarinan puvun nauhaa, haaltukoon sitten vaikka.
Tässä kuvaa edellisvärjäyksestä, siinä näkyy peehoon muutos mielestäni aika selvästi, vasemmalla vielä sinistä.
keskiviikko 8. kesäkuuta 2011
Vihreän timantin metsästys. Hunting green.
Terveiset värjärikansalle Joutsenjärven rannoilta!
Olen jälleen metsästänyt vihreää väriä enkä mitä tahansa vihreää, vaan sitä legendaarista neonvihreää, jota vahingossa toissa keväänä teimme.
Lupiinia on keitetty nyt kahteen kertaan ja kirkkain vihreys odottaa vielä tuloaan, mutta tulipahan todistettua että
paljon lupiinia
ämpärillinen vettä
100 g villalankaa
10 g alunaa
4 g kuparivithrilliä
antaa vihreämmän värin kuin pelkällä kuparilla puretettu.
Ja sitten se lämpötila... pahus kun pääsi taas kerran kiehumaan ... lupaava pelkkä-kupari-vihreä muuttui tummemmaksi kuin oli mielessä.
Reseptin ohje muutes menee niin että lanka lämmitetään kädenlämpöiseksi, kasteltu lanka lasketaan veteen, lämmitetään 40 asteeseen, lisätään aluna, kypsytetään 80-90 asteessa tunti ja lisätään kupari noin puolivälissä.
****
Greetings from Joutsenjärvi! I have once again been hunting green. Not just any green, but the legendary almost neongreen we did with Elzebeth two years ago. I have now been cooking lupine twice, had some nige greens but The Green still waits to be found. So far I proved that
a lots of lupine
a bucket full of water
100 g woolen yarn
10 g alum
4 g copper sulphate
gives a brighter green than one mordanted with copper only. And then the temperature.. I boiled it.. again. Should be more exact. So the quite promising dye turned a bit dark.
The recipe goes so that you cut the lupines, put it in water to boil for an hour, then strain it and let it cool to 40 C. Add wet yarns, soak alum mordant to a small amount of water and add to the solution.
Let simmer in 80-90 C for an hour, but after about half an hour soak the copper to a small amount of warm water, and add to the solution too. Stew another half an hour and then take pot off the heat, let it cool and then rinse and wash the yarn.
***
Lupiinien lisäksi kattilassa on ollut kotkansiipeä... no myönnetään, innoissani lupiinpusikon perkuussa tokaisin että "nappaan tuosta nuo sananjalatkin mukaan". Kun väripadasta tuli luvatun vihreän sijaan ruskeaa, tarkastin asian ja toden totta sehän oli kotkansiipeä. Komea ruskea!!
Ja näin se syntyi:
reilusti kotkansiipeä
100 g lankaa
15 g alunaa
8 g kuparivithrilliä
vettä
Sananjalat...eikun kotkansiivet pilkotaan ja keitetään 1,5 tuntia. Jätin yöksi liemeen jäähtymään. Aamulla siivilöin. Laitoin kastellun langan sekaan, lämmitin liemen ja lisäsin mömmöt 40-asteiseen liemeen. Tunnin haudutus ja huuhtelu.
***
I have also ben cooking ostrich fern Matteuccia struthiopteris. While I was collecting the lupines, I noticen the plant and said "hey, bracken gives green (Pteridium aquilinum)."
So I cooked that also and when the result was beautiful brown instead od bright green, I cheked the plant... yeah. Ostrich fern!
and this is what I did
a lot of ostrich fern
a lot of water
15 g alum
8 g copper
100 g yarn
Cut ferns to a small pieces and boil for 1,5 hours. Leave to cool in the pot over night. Next day strain and reheat lukewarm. Add wet yarn, heat to 40 C, add mordants and simmer for one hour. Let cool, and rinse.
***
Sattui tontin kulmalla kasvamaan mesiangervoa... pataan!
sylillinen mesiangervoa (kaikki kukkanuput pois, sitä sotkua ei kestä kukaan)
100 g lankaa
20 g alunaa
vettä
Pilkoin kasvit, jätin yöksi likoamaan. Aamulla tulet taas kattilan alle, keittelin 1,5 tuntia. Siivilöin ja jäähdytin 40 asteiseksi. Lisäsin alunan ja kastellut langat. Keittelin tunnin. Jätin jäähtymään liemeen. Huuhtelin.
***
Well, since meadowsweet Filipendula ulmaria is growing on our own yard, I put it in the pot also.
a big bunch of meadowsweet (take ALL flowers or buds away, they make a mess)
water
100 g yarn
20 g alum
Cut the plants, soak in fresh water over night and boil 1,5 hours. Strain, cool, add wet yarns to lukewarm water, heat to 40 C, add mordant and simmer one hour. Cool and rinse.
***
No oli sitten sitä Hämäläisten sisarusten runsain mitoin hankkimaa sipulinkuorta joten... pataan! Haalistuu auringossa, mutta jos laittaisi enempi, tuumailin.
ihan hitosti sipulinkuoria
paljon vettä
200 g lankaa
20 g alunaa
10 g viinikiveä
Keitin ensin kuoria hajamielisesti varmaan pari tuntia. Tein sinä aikana lautanauhaloimen. Siiviöin kuoret pois, jäähdytin liemen. Noin 40 asteessa lisäsin langat ja puretteet. Hauduttelin tunnin. Jäähdytin liemessä. Huuhdoin. Tuli komeeta ja heti alkoi harmittaa se huono valonkesto.
Session saldosta 300 g eli yksi lupiini, mesiangervo ja sipuli ovat osa Projekti Jullanaa: olen ottanut itseäni niskasta kiinni ja värjäilen sisarusten lankoja, tytöt kun ovat olleet luotettava punasipulin lähde, kiitos hyvien kauppasuhteiden.
Työ pihalla jatkuu. Kasvihuoneessa on musta saavi ja siellä krappia! Ja näenkös minä nokkosta tuolla...
***
Well, since I started... I have a lot of dry onion skins, the yellow ones. Even the colours shades in the sun... If I just put huge and enourmous amount of onions... In to the pot they went!
huge amount of onion skins (about 2-3 l)
a lot of water ( 10 l)
200 g wool yarn
20 g alum
10 g cream of tartar (makes it brighter)
I boiled onions maybe two hours. Straided the liquid, cooled, added the wet yarn, heated to 40 C and added the mordants (allways soaked in warm water). Simmered one hour, cooled and rinsed.
And the colour was great and at the same second I felt sorry that it will not last in the sun that nice.
From this whole session 300 g yarns are part of Project Jullana-sisters: they have been my source of onion skins, specially the red onions. One of them was working in a food store :)
Now I am dying them their yarns.
My work continues: in out greenhouse I have a black tub and madder in it! And do I see also some nettle growing there...