Värjäyspadat porisevat Nuijasodassa

Tervehdys arvon kiltalaiset!

Nuijasota lähenee aivan  huimaa vauhtia ja pian on taas yhteisen värjäyspajan aika.
Tänä vuonna keskitymme siniseen väriin; aikaisemmista vuosista hieman poiketen luvassa siis keittövärjäyksen sijaan kyyppivärjäystä. Väriaineet, apuaineet ja langat vanhaan tapaan pientä korvausta vastaan pajaemännältä. Lankana Wetterhoffin Veeraa ja Virtain Villan kaksisäikeistä. Jos omia lankoja löytyy, ne saa mieluusti ottaa mukaan Nuijaan.
Varsinaisen kurssipäivän aikana emme ihan hirveästi ehdi värjäämään, mutta patoja saa minun puolesta käyttää muina päivinä itseohjautuvasti. Se vaatinee jonkin verran yhteistoimintakykyä ja muiden huomioon ottamista, mutta sehän ei ole temppu eikä mikään, mehän olemme aarnikansaa. :)

Teitä tervehtien,

Kaukameeli

Laiskuuden ylistys eli keltaista horsmasta

Laitoin horsman lehdet ja varret kattilaan lojumaan sateeseen. Kolmen päivän kuluttua muistin ne ja keitin tunnin verran. Unohdin liemen taas, illalla se oli viileää ja ihan törkeästi vain upotin siihen kuivat langat. Seuraavana iltapäivänä muistin jälleen että jotain on kesken, nostin ph:n nelosesta (olipa hapan sade!) jonnekin 7-8 tietämille. Lisäsin alunaa 10g. Sielläpä kattilassa virui tunnin ja katsokaa miten kaunis keltainen!

JATKOA SEURAA:

"Ylpeys, lankeemus ja sen välissä......"

Minä tahvo menin vahingossa huuhtomaan sen horsmalangan meidän raanavedellä (siis edelleen rautapitoisuus rautanaulan luokkaa)! Tuloksena ylläripylläri tumman oliivinvihreän ja kauniin metsänvihreän sekoitus, aivan kädenkäänteessä!

Valokestoa, tai sitten ei...

Kuvaa kaksiviikoisesta kokeilusta: punajuuri, aronia ja sininen lupiininkukka.
Kommenttini: höh.

Lupiininkukkasia kuparilätkän kanssa

Pitihän tämäkin kokeilla. Sinisiä lupiininkukkasia ämpärillinen, 4x6cm kokoinen pala vanhaa grafiikanlaattaa (kuparia), ja alunaa. Melko vihreä, vedenvihreä sanoisin.
Auringossa pari päivää köllötellyt lankakokeeni on osoittanut jo, että lupiininkukka haaltuu ja sinisestä tulee vihreää. Mutta kaunista vihreää!

Lupiininsinistä

Ensimmäinen värjäys meni siis pieleen, mutta mitäs tästä sanotte? Riivin kukkasia vajaan ämpärillisen kattilaan, keitin lähdevedessä ph6 tunnin ja siirsin suoraan esipuretuskattilasta (aluna) kuumat langat hetken kuluttua sekaan (raivasin ensin liikoja kukkasia pois mutten jaksanut olla kovin tarkka). Ph:n pidin edelleen kuutosessa, koska edellisessä värjäyksessä muutos seiskaan teki väristä ihan vihreän. Siinäpä tuo liehui, n. 85 asteen hujakoilla tunnin. Jätän langat kattilaan yöksi ja katson aamulla vieläkö ovat yhtä nätit. Kuparia en voinut laittaa koska se loppui (kotialkemisti ei pysy tarpeitteni tasalla :P) ja samoinhan kävi edellisen erän kuparin kanssa kuin peehoonkin: se viherti langat aivan selvästi. Nyt halusin ihan vain sinistä. Värin kestävyydestä en sano mitään, siihen kai se kupari olisi vaikuttanut myös - mutta teen tästä itselleni Kaarinan puvun nauhaa, haaltukoon sitten vaikka.

Tässä kuvaa edellisvärjäyksestä, siinä näkyy peehoon muutos mielestäni aika selvästi, vasemmalla vielä sinistä.

Yellow? Yellow!

Vanha viisaus siitä että "kasveilla värjätessä ei koskaan voi tietää mitä todella tulee" pitää taas paikkansa.
Tässä Joutsenjärven versio kullanruskeasta, joka syntyy omenapuunkuorella!
Sehän on silkkaa kullankeltaista. Voi pettymys.. tai oikeastaan aika upea väri tämäkin.
Useampi litra omenapuun kuoria (hirveä homma oli)
300 g villalankaa
10 l vettä
30 g alunaa

Liotin kuoria yön yli, seuraavana päivänä keittelin hissukseen 2-3 tuntia. Siivilöin ja jäähdytin. Lisäsin kastellut langat kädenlämpöiseen veteen, lämmitin 40 asteeseen ja lisäsin alunan. Haudutin 80-90 asteessa tunnin ja jätin yöksi jäähtymään liemeen.
Aamulla huuhtelin ja tuli kullankeltaista.

Omenapuu antoi nyt keltaista. Now appelthree gave yellow.

***

Old wisdom that with natural dyes one never knows what to get is true again. Here you have a Joutsenjärvi version of golden brown, whick appletree bark is supposed to give. Is it all gold! Well it is also very nice colour

I have peeled the brances (what a job!!) and had a lot of them (2o l kettle half full)
10 l water
300 g woolen yarns
30 g alum

I soaked the peels overnight and cooked them next day 2-3 hours.
I then straided peels off and cooled the liquid. Added the yarns to lukewarm water, reheated to 40 C and added alum. Then I left it to simmer for one hour, and cooled the yarns overnight. Rinsed next morning. Got yellow!

***

Nyt odotellaan sitten kylmävärjäyksessä olevan krapin tuloksia.
Puretin 300 grammaa lankaa alunalla ja jätin yöksi puretusliemeen. Olin sekoittanut saman verran krappia kädenlämpöiseen veteen ja jätin senkin yöksi odottamaan.
Aamulla nostin langat liemeen.
Ulkona oli lähes 30 astetta lämmintä neljän päivän ajan, sitten keli jäähtyi vain 9 asteeseen, joten otin ämpärin sisään eteiseen...
Toivon saavani tummaa punaista, mutta taas siellä näkyy se oranssi vivahde...

***
Krappi kylmävärjäyksessä. Viides päivä. Madder in cold dye. Day five.

Now I am waiting for results form cold dye of madder.
I mondanted 300 g yarn with alum and left the yarn soak overnight. I also mixed 300 g madderroot to good amout of lukewarm water and next morning I mixed the dye and yarn.
I took advantage of the heatwave we had and kept yarn in sunny place for four days. Temperature was about 30 C daytime!
Then the weather cooled in one day to 9 C, so I took the bucket inside ... to my glass covered terrace. I am hoping to get red, but there the orange shade is again...

Jostain syystä

... kaunis muuttuu rumaksi kun laittaa liikaa rautavihtrilliä... ph vaikuttaa väreihin yllättävän voimakkaasti... ylikiehuminen ei vanutakaan lankoja palloksi....

Ja jostain syystä lupiinin jälkiväri ph 8-9 nostettuna soodalla saa aikaan kivan tumman oliivinvihreän. 10g alunaa ja 4g kuparia. Soodan lisäys humahdutti oitis värin syvemmäksi, hauska ilmiö.

Vasemmalla rautavihtrillillä maustettu nokkonen-sananjalka, sitten lupiinin jälkiväri ja itse lupiini, jossa alunaa ja kuparia. Nokkosesta sukeutui kuivuessaan ihan kelpo väri, vihreänharmaa, sellainen hiukan kissanharmaa.

Verihelttaseitikki sentään!

Tässäpä tämä omituisuus. Haaleanvaalea pinkki syntyi samoilla eväillä kuin tuo varsinainen tuotos eli kaunis punaruskea. Keinokuitua, vai mitä mieltä olette? Pitäisiköhän tehdä polttotesti...?

Itse seitikki meni näin:
- 1kg verihelttaseitikin lakkeja pakastimesta, sulatus ja liotus yön yli lähdevedessä johon lisäsin etikkaa kunnes ph 4 (jostain olin saanut tämän päähäni), keitto 1 tunti ja jäähdytys
- heitin kyytiin 100g märkää purettamatonta lankaa lojumaan pariksi tunniksi hellan vapautumista odotellessa (Keittolevy ulkona! Haju on siis melkoinen!)
- Lämmitys, 40 astetta ja kyytiin 15g alunaa ja 7g viinikiveä
- tunnin verran 85-90 astetta ja jätin langat vielä odottelemaan, ihan vaan laiskuuttani tunniksi sinne veteen
- valutus ja huuhtelua vaille valmis lanka on nätti kuin nasse pienenä, kirkas ja kaunis punaruskea. Etikka on loppunut huushollista, mutta ihana tuotos saa vielä happamen huuhtelun ennen loppukuivausta. Huomenna ehkä, jos pääsen kauppaan ja vielä veneelle huuhtelemaan..... vai tarvitseeko etikkaa?

Tinasuolaa ei ole, pitää käydä itse tekemään... kuparisulfaattia on jo tehty. Kuka apteekkia kaipaa kun kotosalla asuu alkemisti?



Morsingot ovat käyneet kasvamaan, mutta hujottavat kukkinensa sangen komeasti. Vahingossa unohdin siis kylvää viime vuonna uusia siemeniä.. No ensi vuonna siis niitä ruusukkeita taas saa, ja sitä seuraavana ja... Mutta ei kukaan tahtoisi tulla kitkemään mun pajupellot?

Tämä pitää siis muistaa järvelle mennessä! Huuhtelen järvellä vasta "puhtaat" langat, kun tuo meidän vesi tuppaa loppumaan aina loppumetreillä.

HAM (jolla on aatoksissa jo seitikin jälkivärit)

Tervehdys Kurkipellolta!

Ensin haluan esittää suurkiitokseni mm. Kaukikselle ja Sahralle jotka ovat minua opastaneet liemienkeittelyn saloihin! Tämä aihe on asustanut takaraivossani lapsesta saakka ja vihdoin on koittanut toteuttamisen hetki.

Kuvassa viime päivien värjäystuloksia, vasemmalta lukien lupiini (keskellä ensimmäisen erän 100g, vaaleampi), aronia (ph 11), kokenilli ja sen jälkiväri (oi!), krappi jälkiväri+sipuli (luonnossa oranssimpi), kokenilli ja viimeisenä kylmävärjätty krappi. Viimeksi mainittu ei käynyt kunnolla, vasta loppuvaiheessa sain liemeen ytyä (kuvaa ei ole mitenkään kruusattu, mulla on uusi kone ja hyödylliset ohjelmat vielä hakusessa). Aronia on tänään pesun ja kuivauksen jälkeen oikeastaan syvän harmaata, kaunista sellaista - ei niinkään violettia tai sinistä kuten kuvasta saattaisi päätellä.

Vetenä ehta kirkas lähdevesi, puretus tavanomaisilla aineilla. Tuo ikivihreä syntyi oman pellon lupiineista, enkä tiedä mitä tein oikein kun siitä tuli noin nättiä.

Kävin eilen illalla rannalla huuhtomassa marseillesaippuan jäänteet pois noista vyyhdeistä, laiturilla oli lysti olla tämän sateenkaaren kera! Eli loppusilaus on järvivesi ja tilkka etikkaa. Pistän valonkestotestiin noita lankoja, siitä myöhemmin.

Päämenetelmäni lienee toistaiseksi unohtaminen, ainakin mitä ph:n mittaamiseen tulee vaikka minulla on tuhti nippu hienoja liuskojakin sitä varten. Lähdevesi on ph6.

Tällä hetkellä kattilassa porisee verihelttaseitikkiä ja jo mietin eikö tämä into ikinä lopu. Eihän?

HAM

Vihreän timantin metsästys. Hunting green.

Ihan selvä ero... kolme vyyhtiä, laidoilla pelkällä kuparilla ja keskellä alunalla ja kuparilla puretettu lupiini. Totally different... three skeins, ones on the both sides had only copper mordant, the one at the midde got alum and copper. Lupinus polyphyllus aka lupine.

Terveiset värjärikansalle Joutsenjärven rannoilta!
Olen jälleen metsästänyt vihreää väriä enkä mitä tahansa vihreää, vaan sitä legendaarista neonvihreää, jota vahingossa toissa keväänä teimme.
Lupiinia on keitetty nyt kahteen kertaan ja kirkkain vihreys odottaa vielä tuloaan, mutta tulipahan todistettua että

paljon lupiinia
ämpärillinen vettä
100 g villalankaa
10 g alunaa
4 g kuparivithrilliä

antaa vihreämmän värin kuin pelkällä kuparilla puretettu.
Ja sitten se lämpötila... pahus kun pääsi taas kerran kiehumaan ... lupaava pelkkä-kupari-vihreä muuttui tummemmaksi kuin oli mielessä.
Reseptin ohje muutes menee niin että lanka lämmitetään kädenlämpöiseksi, kasteltu lanka lasketaan veteen, lämmitetään 40 asteeseen, lisätään aluna, kypsytetään 80-90 asteessa tunti ja lisätään kupari noin puolivälissä.

****
Greetings from Joutsenjärvi! I have once again been hunting green. Not just any green, but the legendary almost neongreen we did with Elzebeth two years ago. I have now been cooking lupine twice, had some nige greens but The Green still waits to be found. So far I proved that

a lots of lupine
a bucket full of water
100 g woolen yarn
10 g alum
4 g copper sulphate

gives a brighter green than one mordanted with copper only. And then the temperature.. I boiled it.. again. Should be more exact. So the quite promising dye turned a bit dark.
The recipe goes so that you cut the lupines, put it in water to boil for an hour, then strain it and let it cool to 40 C. Add wet yarns, soak alum mordant to a small amount of water and add to the solution.
Let simmer in 80-90 C for an hour, but after about half an hour soak the copper to a small amount of warm water, and add to the solution too. Stew another half an hour and then take pot off the heat, let it cool and then rinse and wash the yarn.

***
Lupiinien lisäksi kattilassa on ollut kotkansiipeä... no myönnetään, innoissani lupiinpusikon perkuussa tokaisin että "nappaan tuosta nuo sananjalatkin mukaan". Kun väripadasta tuli luvatun vihreän sijaan ruskeaa, tarkastin asian ja toden totta sehän oli kotkansiipeä. Komea ruskea!!
Ja näin se syntyi:

reilusti kotkansiipeä
100 g lankaa
15 g alunaa
8 g kuparivithrilliä
vettä

Sananjalat...eikun kotkansiivet pilkotaan ja keitetään 1,5 tuntia. Jätin yöksi liemeen jäähtymään. Aamulla siivilöin. Laitoin kastellun langan sekaan, lämmitin liemen ja lisäsin mömmöt 40-asteiseen liemeen. Tunnin haudutus ja huuhtelu.

Mesiangervo, sanaj... eiku kotkansiipi ja aluna-kupari-lupiini. Meadowsweet, brak... I mean ostrich fern and lupine with alum-copper.

***
I have also ben cooking ostrich fern Matteuccia struthiopteris. While I was collecting the lupines, I noticen the plant and said "hey, bracken gives green (Pteridium aquilinum)."
So I cooked that also and when the result was beautiful brown instead od bright green, I cheked the plant... yeah. Ostrich fern!

and this is what I did
a lot of ostrich fern
a lot of water
15 g alum
8 g copper
100 g yarn

Cut ferns to a small pieces and boil for 1,5 hours. Leave to cool in the pot over night. Next day strain and reheat lukewarm. Add wet yarn, heat to 40 C, add mordants and simmer for one hour. Let cool, and rinse.

***
Sattui tontin kulmalla kasvamaan mesiangervoa... pataan!

sylillinen mesiangervoa (kaikki kukkanuput pois, sitä sotkua ei kestä kukaan)
100 g lankaa
20 g alunaa
vettä

Pilkoin kasvit, jätin yöksi likoamaan. Aamulla tulet taas kattilan alle, keittelin 1,5 tuntia. Siivilöin ja jäähdytin 40 asteiseksi. Lisäsin alunan ja kastellut langat. Keittelin tunnin. Jätin jäähtymään liemeen. Huuhtelin.

***
Well, since meadowsweet Filipendula ulmaria is growing on our own yard, I put it in the pot also.

a big bunch of meadowsweet (take ALL flowers or buds away, they make a mess)
water
100 g yarn
20 g alum

Cut the plants, soak in fresh water over night and boil 1,5 hours. Strain, cool, add wet yarns to lukewarm water, heat to 40 C, add mordant and simmer one hour. Cool and rinse.

***

No oli sitten sitä Hämäläisten sisarusten runsain mitoin hankkimaa sipulinkuorta joten... pataan! Haalistuu auringossa, mutta jos laittaisi enempi, tuumailin.

ihan hitosti sipulinkuoria
paljon vettä
200 g lankaa
20 g alunaa
10 g viinikiveä

Keitin ensin kuoria hajamielisesti varmaan pari tuntia. Tein sinä aikana lautanauhaloimen. Siiviöin kuoret pois, jäähdytin liemen. Noin 40 asteessa lisäsin langat ja puretteet. Hauduttelin tunnin. Jäähdytin liemessä. Huuhdoin. Tuli komeeta ja heti alkoi harmittaa se huono valonkesto.

Session saldosta 300 g eli yksi lupiini, mesiangervo ja sipuli ovat osa Projekti Jullanaa: olen ottanut itseäni niskasta kiinni ja värjäilen sisarusten lankoja, tytöt kun ovat olleet luotettava punasipulin lähde, kiitos hyvien kauppasuhteiden.

Työ pihalla jatkuu. Kasvihuoneessa on musta saavi ja siellä krappia! Ja näenkös minä nokkosta tuolla...

***
Well, since I started... I have a lot of dry onion skins, the yellow ones. Even the colours shades in the sun... If I just put huge and enourmous amount of onions... In to the pot they went!

huge amount of onion skins (about 2-3 l)
a lot of water ( 10 l)
200 g wool yarn
20 g alum
10 g cream of tartar (makes it brighter)

I boiled onions maybe two hours. Straided the liquid, cooled, added the wet yarn, heated to 40 C and added the mordants (allways soaked in warm water). Simmered one hour, cooled and rinsed.
And the colour was great and at the same second I felt sorry that it will not last in the sun that nice.

From this whole session 300 g yarns are part of Project Jullana-sisters: they have been my source of onion skins, specially the red onions. One of them was working in a food store :)
Now I am dying them their yarns.

My work continues: in out greenhouse I have a black tub and madder in it! And do I see also some nettle growing there...

Keltasipulin kuoria. Hitosti. Aluna + viinikivi. A lot of onion skins (yellow). Alum + cream of tartar.

...samaan aikaan omenapuun alla.... on tämä kesä ihanaa aikaa! Meanwhile, under the appelthree.. Summer is wonderful time!!