Sinisestä vihreään / blue and then green

Teki mieli sinistä ja vihreitä sävyjä.
Normaali morsinkovärjäys alle ja sitten päälle keltaista. Kultapiiskuja tällä kertaa. Keitin tunnin, lisäsin puretteet, värjäsin tunnin.
Jännä vihreä!

I needed some blues and some greens.
First normal woad dye and then oven dye with yellow, with goldenrods this time. Boiled them one hour, addes mordants and dyen another hour.
Exiting greens!

Sananjalka on uusi vihreä / Bracken it is!!

Keltaiset: kanervaa + koivunlehtiä. Vaaleanvihreät lupiinia valkoiselle. Tumma ihanuuden vihreä sananjalkoja harmaalle.
Yellows: heather and birch leaves. Light greens: lupin. Faboulous green: bracken on grey yarn.

Ystävät! Kesä on taas luonamme ja se tarkoittaa värjäyskautta.
Aloitin tutuilla kauden kasveilla, eli lupiinilla ja kanervalla. Niistä on aiemmin kirjoiteltu Pyhän Lyytin sivulla, mutta haluan tuoda esiin sananjalkojen erinomaisuuden värikasvina.


Friends! Summer means dye season. I have started with good old lupin and heather, but I have now a new favorite: bracken.

* * *

Helppo kerätä, helppo värjätä.
It´s easy to pick from the forest and easy to dye with.

FAB green with bracken / Ihanaa vihreää

tarvikkeet / you need:
muovikassillisen sananjalkoja / a shopping bag full or bracken
12 g alunaa / 12 g alum
5 g viinikiveä / 5 g cream of tartar
100 g villalankaa / 100 g wool yarn
10 l vettä / 1 l water

1. Poimi sananjalat ja laita kattilaan. Keitä pari tuntia. Jäähdytä ja siivilöi. / pick brackens, put in pot and boil couple of hours. Let it cool and sieve.
2. Esipureta lanka tai jos laiskottaa, jäähdytä liemi 45-50 asteeseen, lisää puretusaineet ja kasteltu lanka / pre mordant yarn or if you feel lazy, let the bracken vat cool to 45-50 degrees celcius, add mordants and wet yarn.
3. Anna hautua 80-90 asteessa tunti. Sammuta liesi ja anna langan jäähtyä liemessä / let simmer in 80-90 degrees about one hour, let yarn cool in vat.
4. Huuhtele ja ihastu / rinse and say wow

ps. Älä syö. Myrkyllinen / don´t eat it. Poisonous.

Punajuurivärin aika. Time to dye with beetroot.

Tällä kertaa punajuuripadasta tuli oranssiin taittavaa keltaista. Wetterhof veera (tex 55 x2)
This time beet root dye gave orange-yellow, just what I wanted.

Lisää täältä:
Read more:

http://hibernaatio.blogspot.fi/2013/10/soppaa-ja-varia-soup-and-dye.html

Ruskeaa hennalla

Kaapista löytyi 200g hennaa ja ajattelin kokeilla sitä lankoihin. Löysin kaksi erilaista ohjetta ja päätin kokeilla molempia. Toinen oli perinteinen keittovärjäys ja toinen kylmävärjäys. 

Kylmävärjäys:

100g hennaa
1 dl punaviinietikkaa/etikkaa
0,5 dl vettä
100g lankaa

Kiehauta vesi, lisää henna ja etikka. Sekoita paksuksi tahnaksi. Anna seistä 15 min. Laita kastellut, puristetut langat hennatahnaan. Hiero tahna lankoihin huolellisesti niin, että tahna imeytyy lankoihin. Anna lankojen värjäytyä 6-12 tuntia. Puristele tahna pois langoista ja huuhtele, pese tarvittaessa.

Käytin tavallista etikkaa, kun sitä sattui olemaan kaapissa. Punaviinietikalla olisi ehkä saanut punertavamman lopputuloksen. Annoin lankojen olla tahnassa reilu 6 tuntia. Tuo tahnan puristeleminen langasta ei oikein onnistunut. Tahna oli imeytynyt lankoihin ja puristamalla siitä sai pois vain pienen tilkan. Lisäämällä vettä hieman, olisi hennatahnaa saanut varmasti vielä talteen ellei uuteen kylmävärjäykseen niin keittovärjäystä varten ainakin. (Ohjeen mukaan tahnan voi käyttää uudelleen, mutta mielestäni sitä oli niin vähän, ettei sillä olisi saanut edes 50g:n kerää kunnolla kasteltua.)

Langoissa oli tosi kova peseminen, kun jauhemaista hennaa oli pureutunut lankojen säikeiden väliin. Lopputuloksen ihan kiva ruskea, mutta ei mielestäni mitenkään poikkeuksellisen upea sävy. Tuskin tulee tehtyä uudelleen, sen verran sottaista oli tällä värjäystavalla. Toisaalta mietityttää millaisen lopputuloksen olisi saanut antamalla lankojen olla sen 12 tuntia.

  

Keittovärjäys hennalla

100g hennaa

5g kidesoodaa

10g alunaa

100g lankaa

Keitä hennasta väriä irti tunnin ajan. Siivilöi jauhe pois liemestä. Laske liemen lämpötila 30 asteeseen. Lisää kostutetut langat. Nosta liemen lämpötila 40 asteeseen, nosta langat pois ja lisää aluna ja sooda. Sekoita huolellisesti ja nosta langat takaisin liemeen. Värjää lankoja vähintään tunnin ajan 80 asteen lämpötilassa. Ota langat pois liemestä ja jäähdytä ne. Huuhtele ja pese.

Käytin esipuretettuja lankoja ja jätin soodan pois, kun sitä ei ollut. Ohjeen mukaan soodaa käyttämällä emäksinen liemi antaa syvempää ruskeaa sävyä ja sen pois jättämällä saa vaaleampia sävyjä.  Ensimmäisen 100g:n jälkeen liemi oli vielä vihertävän ruskeaa, joten laitoin 100g:n vyyhdin jälkiliemeen. Siihenkin tuli mielestäni voimakas sävy. Kokeilin vielä laittaa toiseen jälkiliemeen 100g lankaa. Se jäi vaaleaksi, niin kuin olin epäillytkin. Mutta kiva vaalea ruskean sävy siihenkin tuli.

Vasemmalla varsinainen värjäysliemi. Keskellä ensimmäinen jälkiliemi ja  vaalein sävy tuli toisesta jälkiliemestä. Aika ihania ruskean sävyjä! Noista kahdesta oikeanpuoleisesta taitaa tulla joku upea lautanauha. :)

 

 

 

Mesiangervokokeilu

Tuskailin facebookissa, että pitäisikö perustaa blogi, kun olisi niin paljon sanottavaa värjäämisestä. Toimeliaana naisena Sahra kutsui minut kirjoittamaan tänne, kiitos Sahra! Olenkin useasti täällä vieraillut etsimässä vinkkejä ja kokemuksia. Loistavaa, että saan nyt jakaa omia kokemuksiani tänne.

Värjäämisen suhteen olen vielä aika vasta-alkaja. Taisi olla edelliskesä, kun kokeilin yhden kerran värjätä lupiinilla ja sain ihan kivaa keltaista ja harmaasta langasta vihertävää. Viime kesänä innostuin kokeilemaan enemmän ja kaivelin kaikki värjäyskelpoiset langat kaappien kätköistä. Eikä nekään riittäneet, vaan lisää oli ostettava, koko ajan. Tälle kesälle olikin jo selkeämmät suunnitelmat, hankin sellaisia lankoja kuin oikeasti käytän ja vähän jo halutut väritkin oli hahmottumassa. Silti halusin myös kokeilla uusiakin kasveja.

Tässä osa viime kesän värjäyksistä.

Mesiangervo oli yksi niistä uusista kokeiluista. Keräsin kilon verran mesiangervoa, silloin kun nuput olivat vielä ihan alkuteikijöissään, enkä leikellyt niitä pois. Keitin liottamatta ehkä kaksi tuntia ja jätin keitetyt kasvit keitinliemeen jäähtymään yön yli. Aamulla siivilöin roippeet pois ja värjäsin 100g lankaa. Puretusaineen (kuparivihtrilli) laitoin suoraan väriliemeen.

Ensimmäinen lankaerä oli todellinen pettymys. Tästä piti tulla ruskeaa, mutta lanka jäi vihertäväksi. Syy on mitä ilmeisemmin langassa, teeteen Kamenassa. Kamena tuntuu ottavan todella huonosti väriä vastaan. Olen värjännyt sitä koivulla keltaiseksi ja saanut vain hailukan kananpojankeltaisen.Tässä kerässä pohjavärinä olikin todella haalea keltainen, johon en ollut tyytyväinen ja siksi koitin saada siihen vähän uutta väriä.

Halusin vielä kokeilla, mitä väriä mesiangervosta lähtee muuhun lankaan ja heitin jälkiiemeen 50g luonnonvalkoista Gjestalin Naganoa. Siihen sainkin tosi kauniin suklaanruskean värin. Koska väriä liemessä vielä näytti olevan, laitoin toiseen jälkiliemeen vielä 100g valkoista villalankaa. Niihinkin sain ihan kivan pronssisen ruskean sävyn.

Ihastukseni vaihtui suureen pettymykseen lankojen kuivuttua. Kauniin suklaanruskea ei enää ollutkaan niin ihana, ruskeat oli kaikki hieman vihertäviä. Ihan käyttökelpoisia kyllä, mutta kuivat lankat ovat kyllä aika tylsiä verrattuna niihin märkien lankojen sävyihin.

Vasemman puoleinen on Kamenaa ja jäi selkeästi haalean vihertäväksi. Keskellä tummempi ruskea on ensimmäisessä jälkiliemssä ollut villalanka ja oikeanpuoleiset olivat toisessa jälkiliemessä.

Syksyn viimeiset silkit.

Tuossa aikaisemmin kesällä pohdin silkin värjäämistä mustaksi luonnonväreillä ja sain tarjouksen: kokeile tuoreita saksanpähkinöitä. Niillähän saa villalangasta ruskeaa, onnekkaat punaruskeaa. Me käytämme kuivattuja kuoria, mutta kas kun ystävälläni Visbyssä on pihassa suuren suuri saksanpähkinäpuu. Niin sitten Visbyn unelmaloman tuliaisina oli vajaa muovikassillinen vastapoimittuja saksanpähkinöitä.
Ne ovat vihreitä ja melko pehmeitä tuoreina ja värjäämistä varten ne pitää mädättää, minua neuvottiin.
Siispä seisotin niitä talomme eteisessä muovikassiin suljettuna parisen kuukautta.
Ne pitää murskata, neuvottiin.
Millä ... no hypin kassin päällä. Hyvin murskaantuivat. Kippasin sisällön pataan: mustaa mönjää.
Keitä pitkään, neuvottiin.
Keitin monta monta tuntia. Jätin liemen vielä seisomaan pariksi päiväksi.
Esipuretin silkin. Siivilöin väriliemen ja se oli mustista mustinta. Se oli mustetta mustempaa. Näytti hyvältä.
Annoin olla liemessä pitkään. En kuumentanut paljoa, ettei silkki menetä kiiltoaa. Jäähdytin. Nostin langat liemestä. Valkoinen villalanka, jonka laitoin vertailuksi mukaan, oli mustaa. Silkki oli mustahkoa. Lisäsin rautaa ja annoin vaikuttaa reilut viisi minuuttia, jotta rauta ei haurastuttaisi silkkiä. Ja se lanka oli mustaa.
Annoin kuivua hetken, mutta sitten tuli jo kiire huuhtoa, koska se rauta oli langassa edelleen.
Sinne menivät mustat kylpyhuoneen lavuaariin. Ja kun lanka kuivui, en voinut kuin nauraa kippurassa. Soitin Utalle, joka siis aikoinaan haastoi minut värjäämään itselleen silkkiä mustaksi että "oletko aina halunnut kansakoulun ruokalan kastikkeen väristä lankaa... täältä tulee".
Samalla kertaa kokeilin myös pihan kultapiiskuja. Nätti keltainen. Kuparilla olisi saanut hempeän vihreää.
Jätin vähän kastikkeenharmaata silkkiä muistuttamaan hauskasta kokeilusta ja loput ylivärjäsin sipulinkuorilla vihertäviksi. Aloituskuvassa siis vasemmalta lukien kultapiisku, saksanpähkinä raudalla + sipuli ja oikealla saksanpähkinä raudalla.

No, ainakin se näytti luvaavalta!
Villalangasta tuli platku harmaa, aivan kuten silkistäkin. Se kävi myös sipulikylvyssä ja on nyt kelvollinen oliivinvihreä.

Kokenillikokeiluja

Olen pidemmän aikaa halunnut kokeilla ph:n sekä kuparivihtrillin vaikutusta kokenilliin suhteellisen tarkasti hallituissa olosuhteissa. Jaoin 50g kokenillijauhetta viiteen yhtä suureen osaan ja laitoin kaikkiin yhtä paljon vettä. Yön yli liottuaan kiehutin liemiä tunnin ja hieman jäähdytettyäni lisäsin kaikkiin tarvittavan määrän alunaa 30g:lle silkkilankaa/liemi. Olen havainnut että aluna kääntää ph:ta happamaan, joten aloitin ph:n säätämisen vasta sen lisäämisen jälkeen. Ph:n nostamiseen käytin kidesoodaa.

1. liemi: ph 5

2. liemi: ph 7

3. liemi: ph 9

4. liemi: ph 5 + kuparivihtrilli

5. liemi: ph 9 + kuparivihtrilli

Silkkejä värjäsin tunnin n. 60-70 asteessa ja ne saivat jäädä jäähtymään yön yli. 

Värit ovat samassa järjestyksessä kuin liemetkin. Tuollaista violettia en muista ennen saaneeni kokenillilla edes villalankaan. Olen kuullut että happamassa kokenillista pitäisi tulla punaisempaa ja emäksisessä violetimpaa. Tästä kokeilusta en tuollaisia tuloksia saanut vaikka miten päin kääntelisi. Ph:n nosto ainakin tässä tapauksessa näytti vaikuttavan lähinnä värin tarttumiseen lankaan. Mitä korkeampia ph sitä enemmän väriä irtosi huuhtelussa ja lisäksi emäksinen liemi näytti paljon punaisemmalta, kun taas hapan oli violetimpaa. Ensimmäisen ja neljännen välillä ei näytä olevan juurikaan havaittavaa värieroa, viides sen sijaan on selvästi liila eli ainakin kuparilla siis saa kokenillista violettia.

Seuraavana päivänä laitoin samoihin liemiin kuhunkin 135g villalankaa (kuutta eri merkkiä). Normaali suositus on 10g kokenillia/100g lankaa eli tässä on vähän enemmän ja vielä tavallaan jälkiväriin, vaikka silkit tuskin verottivat väriä kovin paljoa. Alunan lisäämisen jälkeen ph:t piti taas tarkistaa. Kuvat ovat taas samassa järjestyksessä kuin liemet ja langatkin merkeittäin kaikissa samassa järjestyksessä, jos ne jotakuta kiinnostavat. Tässä käyttämäni langat:

1. Valkoinen Novita bambino (todella valkaistua, värjäytyy todella hyvin)

2. Rheuma Thermal Wolle, valkoinen paitsi yksi beige

3. Luonnonvalkoinen Veera raakalanka

4. Vaaleanharmaa Veera

5. Teetee Kamena, valkoinen, harmaa, beige (värjäytyy huonosti)

6. Drops Alaska, valkoinen paitsi yksi harmaa

Ensimmäisestä liemestä (hapan) tuli hieman fuksiaan vivahtavaa pinkkiä ja vaaleanpunaista. Harmaalle pohjalle saa violettia.

 

Toisesta liemestä (ph 7) tuli pinkkiä ja vaaleanpunaista. Harmaaseen Kamenaan ei juurikaan jäänyt havaittavaa väriä.

 

Kolmannesta liemestä (ph 9) tuli taas astetta haaleampaa vaaleanpunaista. Rheuman ja Kamenan pohjaväri beige. Kamenassa ei taaskaan juuri havaittavaa väriä. Vaaleanharmaassa Alaskassa on havaittavissa aavistus liilaa.

Neljännestä liemestä (hapan, kupari) tuli violettia ja liilaa.

Viidennestä liemestä (ph n. 7 (en viitsinyt enää nostaa sitä yhdeksään) ja kupari) tuli Bambinoon ja Rheumaan violetinharmaa ja loppuihin vihertävänharmaa, joka lienee peräisin kuparista. Kokenillista ei viimeisimmissä ole enää havaintoakaan.

Käytin Turun vesijohtovettä mikä ei kuulemma ole parhaimpia värjäykseen. Kerrostalossa tuo sadeveden kerääminen on kuitenkin hieman haastavaa. Lankojen huuhteluun en käyttänyt etikkaa, jotta se ei vaikuttaisi lopulliseen väriin. Huuhtelin ne miedolla saippuavedellä.

Tällä perusteella taidan jatkossa pitää kokenilliliemeni happamina. Tuo vaaleanpunainen alkaa minulle jo riittää. Yhdistin 1-3 liemen sekä 4-5 liemen ja jätin odottamaan jälkivärjäystä. Taannoin sain jonkin aikaa säilytetystä kokenillijälkiliemestä täydellisen punaista ilman mitään vaaleanpunaiseen viittaavaa. Ajattelin nyt siis vielä kokeilla olisiko kokenillissa kenties joku punaisempi sävy mikä liukenee vasta pidemmällä liotuksella. Palannen tuloksiin myöhemmin.