Lupiininvihreää silkkiä

Lupiinilla värjättyä silkkiä. <3 Niin kaunista. Ohje löytyy täältä
Erona että silkki on värjätty matalammassa lämpötilassa, max 60 astetta. Väri näyttäisi aika lailla samanlaiselta kuin villassakin. Värjäri ja silkkikauppias on tyytyväinen. :)

... vai sinivihreääkö sittenkin?

Edellisen upeanpunaisen postauksen by Aidan jälkeen pahoitellen laimennan värimaailman..... mutta tämä pitää taas jakaa! Jostain syystä kuvittelen edelleen, että kukkavärjäys on kehitettävissä...

Jättikattilallinen sinisiä lupiininkukkia riivittynä (hauskaa ajanvietettä!) ja lioteltuna pari päivää sadevessä (ph5-6), keitto 2 tuntia ja taas unohdus jona aikana esipuretettu 1-säikeinen Virtain Villa likoili kattilassaan samoin... Värjärin vihdoin havahduttua realiteetteihin, liemen kuumennus 80-90 hujakoille ja unohdus nuotiolle muutamaksi tunniksi ("hyvin varmaan siellä pärjää"). Jäähdyttelyä ei edes tarvittu ja huuhtelun jälkeen lanka säilytti viehkeän vihreänsä - ajan mittaan se kokemukseni mukaan haalistuu ja kallistuu enemmän harmaanvihreään. Mutta huu keörs, minusta tämä "vaihtuvavärinen lanka" on suloista!

Eräs syy värjärin hitauteen ja laiskuuteen. Kuvassa vain toinen keppi, koska tuo punainen asia estää toisen kepukan käytön. Värjäyssessio keskeytyy siis luonnonvoimien astuessa kuvaan, muutamaksi viikoksi.

Vaihteeksi punaista

Kylmävärjäys krapilla

Koulussa värjättiin keväällä myös krapilla. Otin krapinpalat talteen jatkokäyttöä varten. Tämä punainen tuli ”kylmävärjäyksessä” seuraavanlaisella ohjeella:

1kg(?) kertaalleen keittovärjäyksessä käytettyjä krapinpaloja

175g alunalla esipuretettua villalankaa

Lämpötila pyritään pitämään n. 40 asteessa. Käytännössä se minulla vaihteli 20-50 asteessa. Langat saivat olla liemessä kuukauden päivät. Nostin lämpötilan keskimäärin kerran päivässä 50 asteeseen ja säilytin kattilaa vanhoista routalevyistä tätä tarkoitusta varten rakentamassani styroksilaatikossa, jotta lämpötila säilyisi pidempään. Krapinpalat olivat kangaspussissa, jotta väristä tulisi tasaisempi, eikä langoissa olisi niin paljoa putsaamista.

Oikeapuoleisissa harmaa pohjaväri.

Kokenillin jälkiväri

Tämä kokeilu on viime syksyltä, mutta en ole ehtinyt kirjoittamaan siitä. Unikankareen kokenillivärjäyksessä otin liemen talteen, koska siinä oli vielä paljon väriä jäljellä. Myöhemmin kotona värjäilin sillä jo aikaisemmin värjättyjä keltaisia ja haaleanpunaisia lankoja. Yllätyksekseni sain täydellisen syvänpunaisia lankoja, joissa ei ollut jälkeäkään pinkistä tai fuksiasta. Liemen ph oli neljä, aika hapan siis, vaikka en sitä muuttanut mihinkään suuntaan. Tämä varmasti vaikutti värin punaisuuteen. Harmi etten laittanut liemeen yhtään valkoista vyyhtiä. Olisi ollut kiintoisaa nähdä minkä värinen siitä olisi tullut. 

Näin kauniin punaisen kokenilli antoi aiemmin sipulinkuorilla värjättyyn lankaan.

  

Rakkolevä

Sotkalla saaristossa purjehtiessani keräsin rannalta talteen rakkolevää ihan mielenkiinnosta. Ohjeessa sanottiin että siitä saisi vaaleapunaista (voi ei!), mutta siinä olisi pitänyt käyttää tinasuolaa mitä minulla ei ole. No vaaleanpunaista ei onneksi tullut vaan kaunis ruskea. Aika lähellä kielosta saatavaa väriä. Voi siis olla että jätän rakkolevät jatkossa rannoille, koska kielosta lähtee huomattavasti vähemmän merellinen tuoksu…

n. 1kg rakkolevää

70g villalankaa

7 g alunaa

Tunnin keittämisen jälkeen siivilöinti ja värjäys tunnin ajan

Pakurikääpä

Pakurista ei kuulemma tule mitään erityistä väriä ihanan värisestä liemestä huolimatta. Minusta tämä kullan-keltaruskea on silti kaunis. Laitan pikkuvyyhden aurinkoon koehaalistumaan ja kerron myöhemmin kuinka kävi. Liotin puolentoista kilon kääpää pari viikkoa sadevesitilkassa ja jossain vaiheessa laitoin tuon vyyhden sinne myös, se kävi siis vahingossa läpi kolme keittoakin.... Ph oli alkujaan 4, muuttelen sitä ja lisäilen kenties alunaa (ja viinikiveä?) vai mitä mieltä olette - käytänkö lipeää? Ei huvittaisi - sitäpaitsi sade turmeli koivuntuhkaläjäni, sen josta piti keitellä lipeää!

Lupiineja

Tässäpä kolme värjäyskertaa lupiininlehdillä.

Vasemmalta valkoinen seiskaveikka, aluna ja kuparivihtrilli ph6. Virtain Villan yksisäikeinen, kupari ja aluna ph6. Seiskaveikka kupari ja ph8.

Tästä keväänviheästä voisi neuloa vaikka suuuuuuuuren virolaisen huivin!

Löyhkä/haisuseitikki

Kurkipellon VPK kertoo:

2kg jäisiä haisu/löyhkäseitikkiä, 10 litraa vettä ja ruokalusikallinen (15ml) ammoniakkia keitetty tunnin verran ja jätetty likoamaan n. vuorokaudeksi (se tuttu laiskuus!). Sadevesi ph5. Ammoniakilla ph nousi seitsemään.

100g luonnonvalkoista seiskaveikkaa pääsi kyytiin ja 40 asteen tietämillä...

...lisätty 7g kuparisulfaattia.

Kuvassa vaaleanvihreä löyhkis ja lupiini ph6. Ensin lanka näytti plehjulta, mutta pesu virkisti värin ihan raikkaaksi.

Löyhkis vertailun vuoksi lupiini ph8:n vierellä.

Kurkipelto kuittaa ja lähtee laittamaan elämäänkyllästyneet raparperilankansa lupiinin jälkiliemeen.....

Raparperi, not so nice...

Keittelin raparperin lehtiä ja varsia kattilanpuhdistukseksi (varret limaisuuden vuoksi verkkopussissa) reilun tunnin ja pistin jäähtyneeseen liemeen kuvassa näkyvät sekalangat villaa ja villasekoitetta, vanhoja värjäyseriä. Ph oli 7. Hiukan ennen värjäysajan loppumista (jossain 45 minuutin paikkeilla?) lisäsin 1% rautavihtrilliä ja 5% kuparisulfaattia. Mietin josko laitan rautaa lainkaan, olisiko tullut joku kivempi sävy? Yleensäkin olen raparperista saanut tämän mölpeäntumman vihreänruskean, jotenkin ummehtuneen oloisen. Harmaaseen virtainvillaan väri ei tarttunut juuri lainkaan. Ehkä pesun jälkeen värit heleytyvät?