Unikankareen värjäyspäivä

Parin viikon takaisena sunnuntaina kokonaista 13 värjäriä tai muuten aiheesta kiinnostunutta kokoontui takapihallemme viettämään savun ja pihdan tuoksuista iltapäivää värjäyskattiloiden äärellä. Keväinen luonto oli tuolloin jo mukavasti vihreä, mutta värjäilimme kuitenkin vielä menneen vuoden antimilla, omenapuun kuorella sekä kuusen ja pihdan kävyillä.

Liemien poristessa kattiloissa Unikankareen vouti Gytha hääräili keittiössä apulaisineen ja päivän aikana saimmekin perinteisen sahramileivän ohella maistaa muun muassa olutjuustoa. Lisää Gythan experimentaalisista kokkauksista kannattaa käydä lukemassa hänen blogistaan

Ylempi kuva: Noin puolet päivän saldosta vielä hieman kosteana, tästä huomaa hyvin eri lankojen erilaiset värjäytymisominaisuudet. Vasemmalta alkaen ensimmäiset ruskeat pihdan käpy, keltaiset omenapuun kuori (ensimmäinen vyyhti jälkiväristä), tummemmat ruskeat kuusen kävyn ensimmäinen värjäys ja viimeiset kuusen kävyn jälkiväri.

Alempi kuva: Valkoiseen Novita wooliin näillä väriaineilla saadut värit. Vasemmalta alkaen pihdan käpy, kuusen käpy (1. värjäys), omenapuun kuori (jälkiväri) ja omenapuun kuori (1.värjäys).

Nämä värit saatiin suunnilleen seuraavanlaisilla resepteillä (määrät ohjeellisia, tarkkoja en enää muista):

Vaaleanruskea: 400g pihdan käpyjä liotettiin 10 litrassa vettä kolme vuorokautta ja keitettiin samassa vedessä kolme tuntia (saa kiehua). Kävyt siivilöitiin liemestä, johon lisättiin 20g alunaa sekä 10g viinikiveä ja 200g lankaa. Värjättiin tunti, lämpötila pidettiin 80-90 asteessa.

Ruskea: 1,7kg kuusen käpyjä liotettiin 10 litrassa vettä kolme vuorokautta ja keitettiin samassa vedessä kolme tuntia (saa kiehua). Kävyt siivilöitiin liemestä, johon lisättiin 20g alunaa sekä 10g viinikiveä ja 200g lankaa. Värjättiin tunti, lämpötila pidettiin 80-90 asteessa. Jälkiväriin laitettiin 10g alunaa sekä 5g viinikiveä ja 100g lankaa ja värjättiin myös tunti.

Keltainen: 700g omenapuun kuorta liotettiin 10 litrassa vettä yksi vuorokausi ja keitettiin samassa liemessä (saa kiehua). Kuoret siivilöitiin liemestä, johon lisättiin 30g alunaa sekä 15g viinikiveä ja 300g lankaa. Värjättiin tunti, lämpötila pidettiin 80-90 asteessa. Jälkiväriin laitettiin 10g alunaa sekä 5g viinikiveä ja 100g lankaa ja värjättiin myös tunti.

Yksityiskohtaisemmat ohjeet saa pyytämällä. :) Kiitokset kaikille osallistuneille!

Punaista ja vihreää, kiitos!

Syökää punasipulia ja säästäkää ne kuoret!

Olen jo useana aamuna kävellyt ympäri hiljalleen sulavaa pihaa. Katsellut juuri lumen alta paljastuneesta kukkapenkistä esiin työntyviä sipulikukkien varsia. Se tarkoittaa sitä, että kohta sieltä tulee muutakin -- ekat värjäilyt ovat ihan sillä hilkulla!
Alakerrassa odottaa jo kaksi kiloa lankaa: yksi kilo neulakinnasjuttuihin tarkoitettua Virtain Villan valkoista ja sitten se kilo, joka pitäisi värjätä uskollisille sipulinkuorentoimittajille eli Hämäläisen sisaruksille.
Katri toi kassillisen lankaa viime syksynä ja kysyi, voisiko heittää langat pataan joskus kun värjään. Toki, mitäs väriä saisi olla? No punaista ja tummanvihreää... eli kaksi mulle itselleni suurinta päänvaivaa tuottavaa. Miten saa oikein tosi tosi tosi tummaa punaista ja tosi tosi tosi vihreää?
Reseptejä siis tänne!!!

Punasipulin kuoria - siis vihreän lähdettä - on kertynyt säälittävä nyssäkkä talven aikana eli fetasalaatin syömistä pitää lisätä huomattavasti. Sipulihilloketta voisi keittää -- mutta kuka sen kaiken syö? Punasipulilla voisi kuitenkin aloittaa kauden, samalla kun odottelee että tuoreet värikasvit alkavat kasvaa tuolla ulkona.

Nyt odottelen myös, että kaivoon kertyy vettä. Olen edelleen niin nuuka, etten raaski huuhtoa raanasta tulevalla juomavedellä väriä lavuaariin. Nykyisillä sähkön hinnoilla pitää miettiä sekin, että keittolevy vai nuotio... naapurit äänestänevät keittolevyä, minä kallistun nuotion puoleen, sillä tontilla lojuu paljon pientä poltettavaa.
Hmm... säästeliäästä värjäämisestä ajatus kulkeekin kylmävärjäämiseen... tai siihen hepankakkakasaan, jossa väripata pysyisi itsekseen lämpimänä :)
Hyvä syy ostaa heppa - tai kaksi!

Lisää lueskeltavaa

Ja lisää luettavaa:

Hyvämaiseisena värjärinä tunnetulla Jenny Deanilla on blogi.
Tässä hieman värjäysaiheisia tekstejä

Aivojumppa tekee hyvää: kaikki tietenkin englanniksi.

Surffailua väripadoissa

Talvi. Lunta. Jäätä.
Mutta taas keksin tekemistä lumien sulamista odotellessa.
Aivan voi surffata.
Oletteko huomaneet, että naapurimassa Virossa värjätään ahkerasti?
Nyt tarvitsee enää tietää, mitä tuossakin kerrotaan...
ahkera surffaaja löytää sieltä muun muassa vinkin krapin kylmävärjäykseen, joka siis nimestään huolimatta tarvitsee lämpöä.

http://loodusvarvid.blogspot.com/

Iloista surffausta :)
ja vinkki : onko kellään isoa kakkakasaa tiedossa?
Norjalainen Nille tekee samaa; hän käyttää hepankakkaa. Tuntemani värjärit tekevät tempun a) mustissa saaveissa b) talon aurinkoisella seinustalla c) kasvihuoneessa.

Okei, tässä oikotie.
http://loodusvarvid.blogspot.com/search/label/Krapp

Paljon, mutta liian vähän

Monta väriä, mutta liian vähän!!

Talvi on vielä tiukassa, ja kevään alkava värikausi tuntuu olevan liian kaukana. Nyt on kuitenkin otollinen aika miettiä tulevaa; ensimmäisten värikasvien keruu alkaa heti kun kevät puhkeaa. Kauteen voisi valmistautua tilaamalla lankaa, värjäystarvikkeita ja hiomalla strategiaa.
Itse olen näet oppinut sen, että pitää värjätä enemmän. Etenkin yhtä ja samaa väriä. Tähän asti olen värjäillyt omaksi ilokseni satagrammaisen silloin, toisen tällöin. Joskus padassa on aineksia isompaankin määrään, mutta silti, nyt tuntuu että liian pieniä eriä on tullut tehtyä.
Ja miten tähän tulokseen päädyin?
a) näin Susannan tekemän hienon hartiahupun Pukkisaaren hiidenhirvenhiihdoissa. Se oli tietysti tehty neulakinnastekniikalla ja lanka oli itse värjättyä. Ja sitä oli mennyt enemmän kuin sata grammaa. Siis: pitää värjätä ainakin kaksi vyyhtiä, jos aikoo tehdä hupun. Malli oli nerokas ja Susanna voisi ehkä laittaa tänne kuvan...?

b) Laura Hämärin Lankadontti on julkaissut Sanavyyhti-blogissa mainiot neulakinnastekniikalla toteutettujen huivien ohjeet. Siis yhdellä neulalla on tehty tasoneuletta. Tasoneuleen tekeminen on mahdollista, pitää vain lisätä rivin päässä ja kääntää, kuten opin viime kesänä Ruotsissa. Mutta ... nyt siihen on ohje ja sekös innosti haluamaan vihdoinkin huivin tekemistä. Mutta!!! Lauran isoon kolmiohuiviin on mennyt 250 g lankaa.
Siis: pitääkin värkätä kolme vyyhtiä.

Tämä mielessä jään odottamaan lumien sulamista ja kasvikunnan heräämistä.
Lohduksi hain lahtelaiselta Tiina Kiukaiselta eli Äiti Puffalta hänen värjäämiään lankoja ja aion niistä nyt aloittaa ensimmäisen kokonaisen neulakinnashuivini.

Ja sitten vielä pieni mainos:
Lahdessa Hotelli Musta Kissa muuttuu käsityöhotelliksi 25.-27. maaliskuuta, kun paikalliset neuleharrastajat järjestävät Kissojen yön.
Luvassa on kaikenlaisia käsitöitä kolme päivää aamusta iltaan. Lankadontin Laura tulee sinne lauantaiksi opettamaan neulakinnastekniikoita, myös edistyneitä sellaisia, kuten kahdella tai kolmella värillä neulaamista.
Jos halukkaita ilmaantuu, tapahtumassa on mahdollisuus kokeilla lautanauhan alkeita.
Tapahtumalla on sivusto Facebookissa ja lisätietoja löytyy tapahtuman blogista .



Huivilankoja: krappia, vuohenputkea ja tuoksuvadelmaa. Oikealla olevat vaaleat ovat oikeasti vihreitä. Hyvä digitekniikka!!

Tervetuloa ! Wellcome!

Pyhän Lyytin kilta on Aarnimetsän värjäreiden kilta, joka on avoin kaikille värjäämisestä kiinnostuneille. Sinun ei siis tarvitse olla kokenut värjäri, pelkkä kiinnostus aiheeseen on hyvä syy seurata killan toimintaa.
Kilta perustettiin joulukuussa 2010 Annanpäivillä, perustajina olivat killanvanhimmaksi (painimalla äänestetty, heh) Sahra, sekä rouvat Elzebeth ja Kaukameeli. Ensimmäiset jäsenet ilmoittautuivat mukaan heti, kun paronitar Eva ja paroni UlfR julistivat killan perustetuksi.

St. Lyyti´s guild is dyers guild here in the great barony, Aarnimetsä. It was founded in December 2010 and it is protected by baroness Eva and baron UlfR.
Founding members are Sahra, Elzebeth and Kaukameeli, but we got more members right after foundating the guild.

Sydäntalven juhlassa pidimme ensimmäisen kokoontumisemme ja päätimme avata yhteiseksi keskustelu- ja tiedotuskanavaksi blogin. Joten tässä tämä! Kaikki jäsenet voivat kirjoittaa blogiin joten halukkaat voisivat lähettää minulle oman sähköpostiosoitteensa, ja minä kutsun sitten käyttäjäksi. Lähetä pyyntö mervi.pasanen (at) gmail.com. Voin myös laittaa tekstit ja kuvat puolestasi sivulle.

At Midwinter Feast we had our first meeting and decided to start a blog, where we can talk about dyes and this will also be our information channel. So here it is!
All members can write , so send me your e-mail and I will send invitation to become a writer. Send request to mervi.pasanen (at) gmail.com. Or you can send texts and pictures for me and I will put them here.

Tavataan täällä ja väripatojen ääressä usein!
Hope to hear from you soon!

Killanvanhin
Sahra