lauantai 9. kesäkuuta 2012

Lupiineja

Tässäpä kolme värjäyskertaa lupiininlehdillä.

Vasemmalta valkoinen seiskaveikka, aluna ja kuparivihtrilli ph6. Virtain Villan yksisäikeinen, kupari ja aluna ph6. Seiskaveikka kupari ja ph8.

Tästä keväänviheästä voisi neuloa vaikka suuuuuuuuren virolaisen huivin!

perjantai 8. kesäkuuta 2012

Löyhkä/haisuseitikki

Kurkipellon VPK kertoo:

2kg jäisiä haisu/löyhkäseitikkiä, 10 litraa vettä ja ruokalusikallinen (15ml) ammoniakkia keitetty tunnin verran ja jätetty likoamaan n. vuorokaudeksi (se tuttu laiskuus!). Sadevesi ph5. Ammoniakilla ph nousi seitsemään.

100g luonnonvalkoista seiskaveikkaa pääsi kyytiin ja 40 asteen tietämillä...

...lisätty 7g kuparisulfaattia.

Kuvassa vaaleanvihreä löyhkis ja lupiini ph6. Ensin lanka näytti plehjulta, mutta pesu virkisti värin ihan raikkaaksi.

Löyhkis vertailun vuoksi lupiini ph8:n vierellä.

Kurkipelto kuittaa ja lähtee laittamaan elämäänkyllästyneet raparperilankansa lupiinin jälkiliemeen.....

Raparperi, not so nice...

Keittelin raparperin lehtiä ja varsia kattilanpuhdistukseksi (varret limaisuuden vuoksi verkkopussissa) reilun tunnin ja pistin jäähtyneeseen liemeen kuvassa näkyvät sekalangat villaa ja villasekoitetta, vanhoja värjäyseriä. Ph oli 7. Hiukan ennen värjäysajan loppumista (jossain 45 minuutin paikkeilla?) lisäsin 1% rautavihtrilliä ja 5% kuparisulfaattia. Mietin josko laitan rautaa lainkaan, olisiko tullut joku kivempi sävy? Yleensäkin olen raparperista saanut tämän mölpeäntumman vihreänruskean, jotenkin ummehtuneen oloisen. Harmaaseen virtainvillaan väri ei tarttunut juuri lainkaan. Ehkä pesun jälkeen värit heleytyvät?

keskiviikko 6. kesäkuuta 2012

Kurkipellon vihreä, ruskea ja keltainen päivä

Nyt niitä kuvia viime päivien värjäyksistä: kaikissa sadevesi, ph 7-8 ja alunaa tavallinen määrä. Viinikiven unohdin tykkänään, olisiko kannattanut, mitä mieltä olette?

Kiitos Nannan "takiaisestani" tuli ohdake (Keski-Suomessa ne on yksi ja sama......) ja nypittyäni miljoona piikkiä pois vyyhdestä totesin ettei ihan huono värikään ole.

Yrttihyllyn tyhjennys tuotti puna-apilankukista ja vadelmanlehdistä näin kivan värin.

Koivunlehti-porkkanannaattivärjäys. Eli yrttihyllyn tyhjennys jatkui...

Pietaryrtin kukat viime vuodelta ja lupiininlehdet tältä kesältä, tähän taisin hulauttaa hieman kupariakin sekaan ellen väärin muista... Huomatkaa riehakkaan keltainen puuvillalanka - se oli alkujaan valkoinen!

Ja vielä kerran se iloitsemani harmaalle langalle taiottu lupiinivihreä, kuparin kanssa. Ph oli 8.

Tässä vielä koko sortin sakki. Vaikea saada värejä kohdilleen näytöllä! Sävy- ja värierot ovat ihan hienot oikeasti, en tiedä kuinka teidän koneillanne näkyy?

No nyt on vihreetä. Ja ei kai taas… Pinkkiä!


Lupiinista kuparilla vihreää














Aikaisemmat kokeiluni lupiinilla ovat tuottaneet haaleita keltaisia. Myöhemmin opinkin, että taikasana lupiininvihreään on kuparivihtrilli. Riittävä määrä lupiinia on myös tarpeen.

Käyttämäni resepti tähän vihreään

1050 g lupiinia (paloittelin ja annoin näiden liota pari yötä kylmässä vedessä, koska en ehtinyt värjäämään heti lupiinit saatuani)
110 g villalankaa
11 g alunaa
12 g kuparivihtrilliä (laitoin aluksi 6 g, mutta lisäsin sitten toisen samanlaisen, tällä ei kuitenkaan ollut havaittavaa vaikutusta väriin, joten 6 g olisi varmasti riittänyt)

Lupiineja keitin reilun tunnin, siivilöin ne ja annoin liemen jäähtyä jonnekin reiluun 40 asteeseen. Lisäsin alunan ja langat ja nostin lämpötilan 80-90 asteeseen. Seurasin tarkkaan ettei liemi pääse kiehumaan, koska kuulemma sillä on huonoja vaikutuksia väriin(?) ja eihän lankakaan siitä tykkää. Kuparin lisäsin värjäyksen puolessa välissä eli noin puolen tunnin kohdalla. Joissakin resepteissä kupari laitetaan heti aluksi, joissakin puolessa välissä. En tiedä onko tällä jotain merkitystä. Joku viisaampi voisi kertoa.

Testasin vielä jälkivärissä yhdellä vyyhdillä ph:n nostamista, josta seurauksena kuvassa oikeanpuoleinen tylsempi väri. Ei siis kannattanut. 


Värjäyksen jumala pilailee kustannuksellani!

Minähän en siis erityisemmin välitä vaaleanpunaisesta tai pinkistä… Värjäyksen kautta noihin väreihin on kuitenkin muodostunut jonkinlainen viha-rakkaussuhde ja korkeammat voimat haluavat selvästi kiusata minua tästä. 














Värjäsimme koulussa punapuulla ja kun liemeen jäi runsaasti väriä, se otettiin talteen ja tehtiin kaikenlaisia kokeiluja lankaan, nahkaan, puuhun… Koulukaverini kokeili lisätä liemeen hieman soodaa ja oho! Liemi muuttui kauniin violetinpunertavaksi! Tätä piti heti tietenkin testata lisää. Esipuretin alunalla yhden vyyhdin ja laitoin sen kylmään liemeen muutamaksi päiväksi. Siitä tuloksena kuvassa vasemmanpuoleinen vyyhti. Koulun päätyttyä otin loput liemet kotiin, etteivät mene hukkaan ja keittelin niistä normaalin hieman happaman ja toisen emäksisemmän liemen. Oikeanpuoleiset haaleammat vyyhdit ovat tästä värjäyksestä. Pidin lämpötilan hieman tavallista alhaisempana, koska kuulin hiljattain, että lanka ei kestä kuumaa emäksistä lientä. (Tähänkin kaipaisin lisää perusteluja. Olen nimittäin aikaisemmin lisännyt soodaa myös kuumaan liemeen, enkä ole huomannut langan siitä kärsineen.) Lanka olisi tässä tapauksessa varmaan kannattanut purettaa etukäteen, koska epäilen haaleamman värin johtuvan siitä, että aluna ja näin ollen väri eivät tarttuneet lankaan yhtä hyvin alemmassa lämpötilassa. Eri sävyt johtuvat erimerkkisten lankojen erilaisista värjäytymisominaisuuksista. Näitä lankojahan ei voi myöskään huuhdella tavanomaisesti etikkavedellä, koska ph:n muutos alkaa heti muuttamaan väriä punaisempaan päin. Sen sijaan huuhtelin ne vain miedossa saippuavedessä. 














Happamammassa liemessä punapuu tuotti tutumpia punaisia sävynä tällä kertaa kallistuen lohenpunaiseen. Valitettavasti näistä kokeiluista en pysty dokumentoimaan kovin tarkkoja reseptejä. :)

tiistai 5. kesäkuuta 2012

Varovainen lupiinialoitus

Ennen kuin posti tuo varsinaisia lankoja, päätin värjätä vaalean harmaata seiskaveikkaa lupiinilla. Lupiineja liottelin ensin päivän, ihan vaan laiskuuttani. Ph oli 8, vetenä sadevesi, ja tunnin keittämisen jälkeen laiskanliotus yön yli. Tositoimiin ryhtyessäni lisäsin puretteeksi kuparisulfaattia 3g - lankaa oli jokseenkin 50g. Kuvassa ylimpänä siis lupiininlehdet harmaalle pohjalle, minusta hurjan nätti. Alaosan langat ovat mm. ohdaketta, porkkanannaattia plus koivunlehtiä sekä vadelmalehti-puna-apilankukkia. Kunhan kuivuvat niin dokumentoin tarkemmin. Yrttihyllyltä tyhjentelin siis männä- ja edellisvuotiset purkit.

Jälkipyykkiin heitin sitten vaaleansiniset farkkuni.

Ja kattilassa jo uusi lupiinikeite menossa, se taianomainen vihreä siis tulossa jälleen!

tämä on testi ja nyt tämän jälkeen lähden kaivamaan pihalta voikukan juuria, takiaisen lehdet kiehuu hellalla...